Vaihto-oppilasvuoden hinta saattaa hirvittää, eikä kokonainen vuosi ulkomailla ole kaikille mahdollista. Lomamatkoissa taas on se huono puoli, että niitä tavallisia, puhkikuvattuja nähtävyyksiä kierrellessä ei ehdi tutustua paikallisten elämään.
Ratkaisu voi löytyä lukioiden tarjoamilta intensiivikursseilta. Ne ovat hyvä yhdistelmä vaihto-oppilasvuoden kokemuksia ja lomamatkan helppoutta. Hinta on siedettävä, kesto juuri sopiva ja isäntäperheen mukana kulkemalla saa tutustua matkakohteeseen vähän syvällisemmin.
Lukio.fi:n toimittajat kävivät intensiivikursseilla Saksan Berliinissä ja Hollannin Drachtenissa. Tässä pieni esimerkki siitä, mitä kaikkea viikon kestävällä matkalla voi kokea, kun kulkee paikallisten opiskelijoiden matkassa.
KIELI
Berliini on monikulttuurinen kaupunki. Saksan kielen taito auttaa paljon, mutta suosittuna turistikohteena pidetyssä kaupungissa pärjää toki myös englannilla.
Drachtenin virallinen kieli on hollanti.
OPISKELU
Opiskelu oli molemmissa maissa todella kurinalaista, ja vaatii nuorilta paljon myös vapaa-ajalla. Koulunkäynti on suurelle osalle pakkopullaa.
MUSIIKKI
Berliiniläisten nuorten musiikkimaku on yllättävän samanlainen kuin täällä Suomessa. Radiossa (Spree Radio) soivat tutut biisit. Suomalaisista artisteista ei osattu mainita kuin Lordi.
Myös Hollannissa luotetaan pääosin hittimusaan. Yksi yllätys oli Apocalyptican suosio - eivätkä nuoret siellä edes tienneet, että bändi on Suomesta kotoisin.
RUOKA
Sen taitavat kaikki jo tietää, että Suomi on erityistapaus kouluruokailun suhteen. Mitä oppilaat sitten ulkomailla syövät? Berliinissä on kyllä olemassa myös lämmin kouluruoka. Se vain maksaa niin paljon, että on paljon halvempaa ottaa aamulla evästä mukaan, käydä välitunnilla läheisessä leipomossa tai ostaa jotain koulun cafeteriasta. Mitenkään terveellistähän tämä ei ole, leipomossa kun tarjotaan mm. suklaacroissanttia ja cafeteriassakin (sämpylöiden lisäksi) karkkia.
Hollannissakin suklaa on suosittua, se kelpaa vaaleiden eväsleipien päälle missä muodossa vain. Maan juustot ovat tutustumisen arvoisia.
VAPAA-AJANVIETTO
Berliiniläisten elämä pyörii koulun ympärillä. Iltaisin tehdään läksyjä, luetaan kokeisiin ja käydään ehkä kavereiden kanssa syömässä. Sunnuntaisin erään paikallisen nuoren mukaan "tehdään koulutöitä ja nukutaan".
Drachtenissa meno on villimpää, mikäli nyt viikon koeajasta voi mitään päätellä. Kaverit, puistoissa hengailu ja pyöräily kuuluvat arkipäivien ohjelmaan koulun jälkeen. Perjantaita ja viikonloppuja varten on muutama disco, sekä pahamaineinen "nuorten yökerho". Alkoholikulttuurissa on yllättävän paljon samaa kuin Suomessa, tosin viina ja kalja korvataan likööreillä ja muilla makeammilla juomilla.
KULKUNEUVOT
Berliinissä kätevintä on matkustaa U-Bahnilla eli maanalaisella. Sillä pääsee joka paikkaan ja nopeasti, jos vain osaa tulkita monihaaraista metrokarttaa. Yksi vaihtoehto on S-Bahn, joka korvaa täkäläiset lähijunat. Sitten löytyy vielä busseja (suurin osa suunniteltu turistien kiertoajeluun), sekä ratikoita, tosin ihan vain keskustassa. Pyöräilijöitä näkyy varsin vähän.
Drachtenissa sen sijaan ei voi pyöriltä välttyä. Se on joko syy tai seuraus joukkoliikenteen kalliista hinnoista.
ERIKOISUUDET
Tavallinen turistikin tietää, että Berliinin erikoisuus on currywurst. Paikalliset osaavat kuitenkin kertoa, että ne parhaat currywurstit tarjoaa Curry36 Mehringdammilla. Perjantai-iltaisin kaikki nuoret taas kerääntyvät kuuluisan kauppakadun, KuDammin, lähellä sijaitsevaan BoBoQ-juomabaariin. Värikkäitä juomia saa eri makuisina, jogurtti-, mehu-, tee- tai kahvipohjaisena. Juoman juju on marja- tai hedelmäpallot, joita voi imeä pillin kautta.
Alankomaiden pohjoisosilla on oma kielensä, friisi. Se ei ole pelkästään vanhemman sukupolven erikoisuus, vaan myös osa nuorista käyttää sitä. Sen verran vanha ja epävirallinen friisi kielenä on, että sitä hyvin harvat osaavat kirjoittaa, vaikka puheessaan käyttäisivätkin sujuvasti.
OUTOJA JA IHASTUTTAVIA PIIRTEITÄ
Berliinistä jäi kaipaamaan paikallista leipomokulttuuria. Aamiaissämpylät haettiin nurkan takaa, ja pieniä leipomoita oli jopa metroasemilla.
Drachtenin katukuvaan kuuluivat olennaisena osana kulkukissat, pulut ja sorsat. Erityisesti kissojen puuttuminen ihmetytti hollantilaisia, kun he saapuivat vastavierailulle Suomeen.
Teksti: Iida Sammalisto
Kirjoittaja kävi itse Berliinissä ja Lukio.fi:n valokuvaaja Edith Ghia Fieandt Drachtenissa.
Isäntäperheen koti Berliinissä
Katusoittaja U-bahnissa
KaDeWenin, yhden Euroopan suurimman tavaratalon, sämpylävalikoimaa.
