Onnelliset opintiellä? Lukiolaisten hyvinvointitutkimus 2012
Onnelliset opintiellä? on jo kolmas Suomen Lukiolaisten Liiton 2000-luvulla toteuttama lukiolaisten hyvinvointia kartoittava tutkimus. Tutkimuksen mukaan lukiolaiset pitävät koulun turvallisuutta oman hyvinvointinsa kannalta tärkeänä. Jokelan, Kauhajoen ja Utöyan saaren ampumatapaukset ovat vaikuttaneet joka kymmenennen lukiolaisen koettuun turvallisuuteen koulussa. Tutkimukseen vastasi reilu 3 000 lukiolaista ympäri Suomen.
Suurin osa lukiolaisista viihtyy lukiossa ja pitää lukionsa ilmapiiriä hyvänä. Myös kiusaaminen on lukiossa muita koulumuotoja vähäisempää. Psyykkiset ja fyysiset ongelmat näyttävät edelleen kasaantuvan pienen lukiolaisjoukon harteille, ja varsinkin tyttöjen oirehtiminen on lisääntynyt.
Tutustu tutkimukseen täällä.
Menestyksen pelinrakentajat – lukiolaisten näkemyksiä työelämästä, yrittäjyydestä ja taloudesta 2011
Lukiolaisten suhtautuminen työelämään ja yrittäjyyteen on poikkeuksellisen myönteistä. Lukiolaiset osoittautuvat myös varsin vastuullisiksi rahankäyttäjiksi. Näin selviää Suomen Lukiolaisten Liiton syksyllä 2011 toteuttamasta Menestyksen pelinrakentajat -tutkimuksesta, joka kartoitti lukiolaisten näkemyksiä työelämästä, yrittäjyydestä ja taloudesta. Kyselytutkimukseen vastasi 3 500 lukiolaista.
Lukiolaiset suhtautuvat varsin optimistisesti omiin tulevaisuuden näkymiinsä. Yli puolet uskoo menestyvänsä työelämässä suunnilleen yhtä hyvin kuin omat vanhempansa, ja noin kolmannes uskoo menestyvänsä vanhempiaan paremmin. Lukiolaiset arvioivat, että hyvä koulutus ja kyvyt sekä oikea asenne määrittävät eniten työelämässä menestymistä.
Myös yrittäjyys kiinnostaa lukiolaisia. Suurin osa lukiolaisista harkitsee yrittäjäksi ryhtymistä yhtenä uravaihtoehtona, vain joka viides ei missään olosuhteissa lähtisi yrittäjäksi. Myös lukio voisi antaa enemmän eväitä yrittäjyyteen: lukiolaisista 68 % haluaisi lisätä yrittäjyyskasvatusta lukiossa.
Tutustu tutkimukseen täällä.
Lukioon vai ei? Toisen polven maahanmuuttajanuorten koulutusvalinnat 2011
Maahanmuuttajanuoret kaipaavat enemmän tukea peruskoulun jälkeisiin valintoihinsa. Kynnys siirtyä lukioon tuntuu monista maahanmuuttajanuorista turhan korkealta. Näin selviää Suomen Lukiolaisten Liiton syksyllä 2011 julkaisemasta Lukioon vai ei? -tutkimuksesta, jossa selvitettiin helsinkiläisten toisen sukupolven maahanmuuttajanuorten koulutusvalintoihin liittyviä haasteita.
Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajat eli Suomeen vasta teini-iässä tai sen jälkeen muuttaneet ovat aliedustettuina etenkin lukioissa ja korkeakouluissa. Toisen polven maahanmuuttajat eli Suomessa maahanmuuttajaperheeseen syntyneet tai Suomeen varhaisiällä muuttaneet hakeutuvat lukioon paremmin. Tutkimuksen mukaan heidän kohdallaan isoimman haasteen muodosti yläkoulun opinto-ohjauksen puutteellisuus. He kaipasivat lisää yksilöllistä ohjausta ja tukea valintojensa tekemiseen, koska maahanmuuttajaperheiden tietämys koulutusmahdollisuuksista oli usein heikkoa vahvasta koulutusmyönteisyydestä huolimatta.
Yksilöllisen ohjauksen lisäksi tarvitaan muita tukimuotoja. Jo nyt maahanmuuttajille tarjotaan ammatillisiin opintoihin valmentavaa koulutusta. Vastaavaa valmennusta pitäisi ehdottomasti tarjota myös lukioon halajaville maahanmuuttajille. Kouluissa ja oppilaitoksissa pitäisi myös olla henkilökunnan ja opiskelijoiden yhdessä laatima monikulttuurisuussuunnitelma.
Tutustu tutkimukseen täällä.
Lukio 2.0 -tutkimus 2011
Lukiokoulutuksen kehittäminen ei voi tapahtua ilman lukiokoulutuksen asiantuntijoita eli lukiolaisia. Tämä vuoksi Suomen Lukiolaisten Liitto kysyi keväällä 2011 yli 2700 lukiolaisen näkemyksiä lukion nykytilasta ja kehittämistarpeista. Lopputuloksen oli Lukio 2.0 -tutkimus, joka on lukiolaisten vastaus lukiokoulutusta 2010-luvulla odottaviin merkittävimpiin haasteisiin.
Tutkimuksen käsittelemiä teemoja ovat lukion vetovoima ja lukio-opintojen mielekkyys, lukio-opetuksen sisältö, rakenne ja yleiset tavoitteet,opitun arvioiminen, tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen opetus- ja koetilanteissa, lukioiden verkostoituminen ja etäopetus, ylioppilastutkinnon kehittäminen sekä jatko-opintoihin siirtyminen.
Lukion päivitys versioon 2.0 on alettava viipymättä!
Tutustu tutkimukseen täällä.
Lukion suunta 2009 -tutkimus
Lukion suunta 2009 -tutkimuksessa selvitettiin opiskelijoiden mielipiteitä lukion tarkoituksesta ja kehittämistarpeista. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä opetusministeriön kanssa.
Tutkimuksessa oli vastaajia sekä lukioista että korkeakouluista, jotta tuloksia saatiin vertailtua tällä hetkellä lukiossa olevien ja jo lukionsa käyneiden kesken. Tutkimukseen osallistui kaikkiaan 7565 vastaajaa, joista oli 3718 lukiolaisia ja 3847 korkeakouluopiskelijoita.
Yli kaksi kolmasosaa (70 %) lukiolaisista oli sitä mieltä, että lukiossa pitäisi olla enemmän valinnaisuutta. Lisäksi kolmasosa lukiolaisista katsoi, että pakollisten kurssien yhteismäärä on liian suuri.
Lukiolaisten vastauksista ilmeni kaikista yksimielisimmin, että viihtyvyydellä ja lukion ilmapiirillä on keskeinen merkitys lukio-opinnoille. Lukiolaiset olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä saamaansa opetukseen sekä koulunsa ilmapiiriin.
Liian vähäisenä pakollisten kurssien määrää pidettiin erityisesti psykologiassa (40 %), opintojenohjauksessa (39 %), liikunnassa (39 %) sekä terveystiedossa (33 %). Lukiokursseissa oli liian paljon opeteltavia asioita yli 50 % mielestä.
Tutustu tutkimukseen täällä.
Kokemuksia lukion opinto-ohjauksesta -selvitys 2008
Lukiosta jatko-opintoihin tapahtuvan siirtymän jouhevoittaminen on yksi suomalaisen koulutuspolitiikan keskeisiä tämänhetkisiä tavoitteita. Opintojen ohjaus näyttelee keskeistä roolia siinä, että lukiolaiset löytävät taidoilleen ja mieltymyksilleen sopivimman jatko-opintopaikan.
Suomen Lukiolaisten Liitto on viimeisen kymmenen vuoden ajan ajanut lukion opinto-ohjauksen resurssien parantamista ja sisällön kehittämistä. Jokaisella lukiolaisella pitää olla oikeus saada henkilökohtaista ja osaavaa ohjausta niin lukio-opinnoista selviämiseen kuin jatko-opintoihin siirtymiseen.
Lukion opintojen ohjauksen kehittämiseksi Suomen Lukiolaisten Liitto tiedusteli keväällä 2008 yli 2000 lukiolaisen näkemyksiä lukioiden opinto-ohjauksen nykytilasta. Lisäksi kyselyymme vastasi liki 600 lukion ohjausprosessin jo läpikäynyttä ammattikorkeakouluopiskelijaa. Selvityksemme mukaan vastaajat kaipasivat eritoten lisää tukea jatko-opintovalintoihinsa.
Tutustu selvitykseen täällä.
Lukiolaisten hyvinvointitutkimus 2007
Opiskelijoiden ja erityisesti lukiolaisten hyvinvointi nousi otsikoihin 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopun traagisten ampumatapausten myötä. Suomen Lukiolaisten Liitto käynnisti vuoden 2007 alussa tutkimusprojektin kartoittaakseen lukiolaisten hyvinvoinnin tilaa.
Lopputuloksena oli liiton historian toinen lukiolaisten hyvinvointitutkimus, joka Kouluterveyskyselyjen 2001–2006 tuloksia hyödyntäen selvitti lukiolaisten näkemyksiä lukion fyysisistä olosuhteista, omasta fyysisestä ja psyykkisestä jaksamisestaan, lukion opiskelijahuollosta, lukion sosiaalisesta ilmapiiristä sekä opinnoissa jaksamisesta.
Vaikka valtaosa lukiolaisista voi tutkimuksen mukaan hyvin, näyttää pahoinvointi kasaantuvan tietylle pienelle huonosti voivalle joukolle. Pahoinvoinnin kierre on pysäytettävä mahdollisimman varhain. Siihen tarvitaan ennaltaehkäiseviä terveystarkastuksia, lukiolaisia lähellä olevia opiskelijahuoltopalveluita sekä lukion kaikista huolehtivaa yhteishenkeä.
Tutustu tutkimukseen täällä.