10 toimenpidettä lukiolaisten hyvinvoinnin edistämiseksi
Suomen Lukiolaisten Liitto kutsui alkuvuodesta 2011 koolle Lukiolaisten hyvinvointia lisäämässä -asiantuntijatyöryhmän, jonka tehtävänä oli hahmottaa nuorten ja erityisesti lukiolaisten hyvinvoinnin tilaa ja tulevaisuutta. Lukiolaisten opiskelukyvyn tukemiseksi työryhmä piti tärkeänä muun muassa lukiolaisten omien voimavarojen ja jaksamisen tunnistamista, opintojen ohjauksen ja tutortoiminnan kehittämistä, opiskeluhuoltopalvelujen lisäresursointia sekä lukion yhteisöllisemmän toimintakulttuurin mahdollistamista.
Tässä julkaistavat 10 toimenpide-ehdotusta lukiolaisten hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn edistämiseksi ovat työryhmän näkemys lukiolaisten hyvinvoinnin kiireellisimmin parannusta vaativista kohdista:
1. Täyteen ahdetut lukiokurssit ajavat opiskelijat loppuun. Kouluterveyskyselyn (2010) mukaan liki puolet lukiolaisista kokee lukion työmäärän liian suureksi. Lukion uusia opetussisältöjä laadittaessa on siirryttävä painottamaan tiedon määrän sijaan sen laadullista hallintaa ja soveltamista. Oppiaineiden tietosisältöjen kaventamisesta vapautunut opetusaika pitää käyttää opiskelijoiden opiskelutaitoja ja -voimavaroja kehittävien opetus- ja oppimistapojen hyödyntämiseen. On myös lisättävä hyvinvointia ja elämäntaitoja tukevia valinnaisia opintoja, jotka edistävät opiskelukykyä.
2. Opiskelu-uupumuksesta kärsii joka kymmenes lukiolainen. Uupumuskierteeseen on puututtava riittävän varhain. Aineenopettajat ja ryhmänohjaajat ovat tärkeässä roolissa opiskelijoiden pahoinvoinnin ja uupumuksen havaitsemisessa ja tuen piiriin ohjaamisessa. Opettajan perus- ja täydennyskoulutuksen pitää antaa opettajille paremmat valmiudet opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseen, ryhmänohjaukseen, tuen tarpeen havaitsemiseen ja opiskeluhuoltoryhmän hyödyntämiseen.
3. Kouluterveyskyselyn (2010) mukaan 39 % lukion ensimmäisen ja toisen vuosikurssin opiskelijoista kokee vaikeuksia opiskelussa. Usein taustalla ovat puutteelliset opiskelutaidot eli oppimaan oppimisen taidot. Näitä ovat esimerkiksi luku- ja kirjoitustaidot, opiskelutekniikat, tiedonhaku-, esiintymis-, vuorovaikutus- ja ryhmätyötaidot. Jokaiselle lukiolaiselle on taattava oikeus henkilökohtaiseen opintojen ohjaukseen, moniammatilliseen opiskelutaitojen opetukseen ja tarpeenmukaiseen erityisopetukseen.
4. Lukiolaisista viidenneksellä on vaikea päästä kouluterveydenhoitajan vastaanotolle. Noin puolet lukiolaisista kokee koululääkärin vastaanotolle pääsyn vaikeaksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan opiskeluterveydenhuollosta annetut lääkärien ja terveydenhoitajien henkilöstömitoitussuositukset toteutuvat toisen asteen oppilaitoksissa kehnosti. Opiskeluterveydenhuollon henkilöstömitoituksesta pitää antaa sitovat normit, joiden toimeenpanoa aluehallintavirastot valvovat.
5. Toisin kuin perusopetuksessa toisen asteen koulutuksen järjestäjä ei ole velvoitettu järjestämään opiskelijoille psykologi- ja kuraattoripalveluita. Noin joka kymmenes lukiolainen oirehtii vaikeaa tai keskivaikeaa masennusta. Mielenterveyssyistä johtuvat työkyvyttömyyseläkkeet ovat lisääntyneet nuorten aikuisten parissa. Jokelan ja Kauhajoen koulusurmien jälkeen toisen asteen oppilaitosten ennaltaehkäisevään opiskelijahuoltoon luvattiin lisäpanostuksia. Tätä varten laadittu opiskeluhuoltolaki jäi kuitenkin kustannussyistä säätämättä. Opiskeluhuoltolaki, jossa turvataan myös psykologi- ja kuraattoripalveluiden saatavuus, on saatettava voimaan heti uuden hallituskauden alkaessa.
6. Huonosti voiva opettaja ei edesauta opiskelijoiden hyvinvointia. Opetushallituksen teettämän Opettajien työhyvinvointikatsauksen (2010) mukaan koulun henkilöstön työkykyä ylläpitävä toiminta on kohdistunut liiaksi yksittäisen työntekijän fyysiseen toimintaan, vaikka henkilöstön voimavaratekijänä olisi erityisesti koulun yhtei- söllinen toimintakulttuuri. Opettajien vertaistukea on vahvistettava, hyvinvointiin keskittyvää työnohjausta lisättävä ja työterveyshuollon psykososiaalisiin palveluihin panostettava.
7. Hyvinvoivassa lukioyhteisössä jokainen saa tukea omien voimavarojensa parempaan tunnistamiseen ja käyttöön myös toisilta opiskelijoilta. Pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen tutortoiminta takaa ensimmäisen vuosikurssin lukiolaisille vertaistukiverkon, josta löytää apua opiskeluarjen huoliin ja pulmiin. Tutortoiminnan järjestämisen on oltava jokaisen lukion lakisääteinen velvollisuus ja sen kehittämiseen on valtakunnallisesti panostettava.
8. Vuoden 2011 alusta nuorisolakiin lisättiin säännökset paikallisten viranomaisten monialaisesta yhteistyöverkostosta sekä etsivästä nuorisotyöstä. Tämän hyvän periaatteen pitää näkyä lukioiden ja kunnan nuoristyön entistä tiiviimpänä yhteistyönä. Myös lukion ja järjestöjen on tehtävä yhteistyötä esimerkiksi liikunnan, kulttuurin ja muiden hyvinvointia tukevien harrastusten osalta. Harrastuneisuutta tulee myös tunnustaa ja tukea lukio-opinnoissa. Nuorisotiloja, nuorten harrastuspaikkoja ja nuorten palveluita pitää sijoittaa koulujen ja lukioiden läheisyyteen tai yhteyteen.
9. Kouluterveyskyselyn (2010) mukaan lukiolaisista 17 % ei koe tulevansa kuulluksi koulussa ja 32 % ei tiedä, miten vaikuttaa lukionsa asioihin. Vaikutusmahdollisuuksilla on suora yhteys opiskelijoiden hyvinvointiin: vaikutusmahdollisuutensa huonoksi kokevat opiskelijat kärsivät muita useammin masennuksesta ja muista hyvinvointiongelmista. Demokraattisen toimintakulttuurin vahvistaminen tukee myös lukioyhteisön hyvinvointia. Lukiolaissa säädettyä oppilaskuntien kuulemisvelvoitetta on tarkennettava ja oppilaskuntaa ohjaavien opettajien täydennyskoulutusta on lisättävä.
10. Kodin ja koulun yhteistyötä ei ole riittävästi lukiossa. Lukiolaisten vanhemmille on annettava nykyistä selkeämpi rooli lukioyhteisössä ja sen hyvinvoinnin kehittämisessä.Vanhemmat tukevat osaltaan oppilaskunnan tehtävää toimia lukiolaisten ja koko yhteisön hyväksi lukion sisällä. Lukion pitää tukea vanhempien osallisuutta lukioyhteisön hyvinvoinnissa, ja jokaisessa lukiossa tulee olla vanhempainyhdistys.
Työryhmä koostui nuorten hyvinvoinnin kanssa työskentelevien kansalaisjärjestöjen ja julkisten tahojen edustajista:
Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat ry
Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry
Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat NUOLI ry
Nuori Suomi ry
Opiskelijoiden tukikeskus Nyyti ry
Suomen Mielenterveysseura ry
Suomen Terveydenhoitajaliitto ry
Suomen Vanhempainliitto ry
Suomen ylioppilaskuntien liitto ry
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Terveys- ja sosiaalialan ammattijärjestö Tehy ry
Väestöliitto
Lisätietoja:
Risto Lahti, varapuheenjohtaja, Suomen Lukiolaisten Liitto, puh 045 129 6781, risto.lahti@lukio.fi
Joonas Mikkilä, edunvalvonta-asiamies, Suomen Lukiolaisten Liitto, puh 045 129 6791, joonas.mikkila@lukio.fi