|
 
SLL:n toimisto avoinna
arkisin klo 8.30 - 15.30
Jäsenpalvelu
maantaista perjantaihin
kello: 9.30-11 ja 13-15 09 - 5842 1500 Ratavartijankatu 2 C
00520 Helsinki
|
Helmikuu
"Helmikuu on yksinkertaisesti pahantahtoinen. Se tietää, että olet suojaton." - Katherine Paterson
Laskiainen J.L. Runebergin päivä (Saamelaisten kansallispäivä) Laskiainen
"Laskiainen on kristillisen kirkkovuoden juhla, jota vietetään 40 päivää ennen pääsiäistä. Siihen kuuluu lähinnä kaksi merkkipäivää, laskiaissunnuntai sekä kaksi päivää myöhemmin oleva laskiaistiistai. Laskiaisen jälkeen "laskeudutaan" suureen paastoon, joka loppuu vasta pääsiäisenä - sana laskiainen ei siis tule mäenlaskusta, vaan paastoon laskeutumisesta." - Wikipedia Pullaa ja pyllymäkeä Laskiaisena ylivoimaisena herkkuna luetaan hernekeiton lisukkeeksi aina niin ihanan makoisa laskiaispulla. Ellei keittola ole suunnitellut tarjoavansa laskiaistiistaina lounalla laskiaispullia, ottakoon hallituksenne sen hoitaakseen. Laskiaisena on yleensä jonkun verran lunta maassa, jotenka mikäpä parasta, kun viedä koko koulu laskemaan pyllymäkeä jonnekin läheiselle mäelle. Pulkat ja liukurit varastoista käyttöön ja mikäli niitä ei löydy, onneksi on olemassa jätesäkkejä, joita voi laskun jälkeen vielä uusiokäyttää roskapusseina. Mäenlaskun yhteydessä turvataan sokerihumalan tason pysyminen korkeana tarjoamalla kuumaa kaakaota tahi mehua laskijoille. Mäenlaskuun on suositeltavaa keksiä kilpailuja: kuka laskee nopeimmin, kuka pisimmälle ja kuinka monta pystyy laskemaan yhdessä jonossa jätesäkin päällä alas. Niille, joita laskeminen ei kiinnosta, voi oheiskilpailuksi keksiä vaikka erilaisten lumiukkojen rakentamista.
Vaihtoehtolaskiainen
Jos lunta ei löydy tai lähellä ei ole sopivaa mäkeä, voi laskiaista viettää myös sisätiloissa. Laskiaispullat kuuluvat luonnollisesti yhä lounaan yhteyteen ja kaakaota ja mehua voi tarjoilla myös sisätiloissa. Tunnelma tuleekin luoda koristeilla: ikkuinoihin, seiniin ja lasioviin paperista tehtyjä lumihiutaleita tai tekolumisprayllä tehtyjä upeita lumimaisemia. Luovuus käyttöön! Kun itse ei pääse laskemaan mäkeä tai leikkimään lumessa, voidaan lumi tuoda lähelle elokuvan merkeissä. SLL suosittelee kimppaelokuvana katsottavaksi esimerkiksi Ice Agea, Jäämyrskyä ja Kelkkajengiä. Älkää unohtako poppareita (varoittakaa siivoajia tästä!). Elokuvan näyttämisessä on hyvä muistaa tekijänoikeusasiat, joista löytyy tietoa mm. http://www.pixoff.net/fi/uutiset/article.asp?newsID=33065 (sivulla lisää linkkejä..)
J.L. Runebergin päivä 5.2. "Johan Ludvig Runeberg (5.2.1804 – 6.5.1877) on Suomen kansallisrunoilija. Runebergin päivää vietetään vuosittain 5. helmikuuta, jolloin Porvoossa jaetaan Runeberg-palkinto kaunokirjallisesta teoksesta, ja syödään runebergintorttuja." - Wikipedia Leipää ja sirkushuveja, aka. torttuja ja tietoa Runebergin päivä on yksi helpoimmista päivistä oppilaskunnan hallitukselle. Kahdesta syystä. Ensiksikin, Runeberg oli suurmies ja toiseksi. hänen nimensä on annettu vallan mainiolle leivonnaiselle. Oppilaskunnan hallituksen on siis vain yhdistettävä nämä kaksi elementtiä ja tajuttoman siisti teemapäivä on syntynyt. Leipokaa itse, jos teillä riittää energia, yksi Runebergintorttu jokaiselle koulun opiskelijalle ja muulle henkilökunnalle. Ellei energia riitä, niin ostakaa niitä kaupasta tai jos ostaminen ei tule kysymykseen, yrittäkää saada paikallinen leipomo sponsoroimaan tempaustanne.
Aloittakaa aamu tarjoilemalla kouluun saapuville opiskelijoille ja opettajille Runebergin torttuja ja kahvia/teetä/mehua. Muistakaa tiedottaa opettajistoa etukäteen siitä, että lukiolaiset saattavat marssia ensimmäiselle oppitunnille juoman ja torun kera, jotta vältytään ongelmilta..
Lopun päivää voitte lukea välitunneilla tai tuntien alussa otteita Runebergin elämästä koulunne yleisradiossa. Älkää kuitenkaan lukeko tylsiä asioita vaan kyselkää historian ja äidinkielin opettajilta kummallisia ja hauskoja yksityiskohtia tämän suurmiehen elämästä. Parasta tapahtumassa on sen vaivattomuus! Riittää että hankitte tortut ja keitätte Kahvit!
Ystävänpäivä 14.2. "Suomessa tätä juhlaa on vietetty 1980-luvun puolivälin jälkeen, ja vuodesta 1987 se on ollut kalenterissa virallisena juhlapäivänä. Ystävänpäivän perinne on kuitenkin paljon vanhempi. Jo muinaiset roomalaiset viettivät helmikuun 14. päivänä äitiyden ja avioliiton suojelijan Junon päivää. Suomeen ystävänpäivä tuli Amerikasta, mutta juhlan juuret ovat kuitenkin eurooppalaisessa kansanperinteessä ja katolisessa pyhimystarustossa. " - Vuosirengas Tässä teille muutamia erilaisia ideoita ystävänpäivälle. Näistä kannataa valita se omassa lukiossa toimivin ratkaisu ja ideoita kannattaa muokata omaan oppilaskuntaan sopiviksi. Ideoiden yhdistely on myös hauskaa ja erittäin suotavaa. Ystävänpäivä on yksi helpoimmista päivistä saada koko koulu mukaan. Anna hali, rakas ystävä!
Oppilaskunnan hallitus leikkaa vaaleanpunaisesta/punaisesta pahvista isoja sydämiä. Näihin sydämiin kiinnitetään naru niin että ison sydämen saa roikkumaan kaulaan. Sydämiä pitää olla ainakin yksi jokaiselle opiskelijalle.
Sydämet jaetaan kaikille opiskelijoille kun he saapuvat koululle. Kuuluttakaa keskusradiossa ”Hyvää ystävänpäivää kaikille! Tänään annetaan hieman rakkautta kaikille. Halatkaa toisianne ja kirjoittakaa ystävänpäivä tervehdys isoihin sydämiin." Tämä on kovin simppeli ja helppo toteuttaa. Isoin vaiva on sydänten leikkaus ja narujen kiinnittäminen.
Rakkauden viestejä
Ilmoittakaa hyvissä ajoin koulunne opiskelijoille että jokainen joka haluaa voi jättää isoihin vaaleanpunaisiin kivasti koristeltuihin laatikoihin viestin joko nimellä tai ilman. Painottakaa että kyseessä on ystävänpäivätervehdykset. Jos että luota oppilskuntanne hyvään makuun niin pyytäkää kaikki kirjeet avonaisina, näin voitte varmistaa että siellä ei ole mitään törkyä. Kun ystävänpäivä koittaa, pyydätte kansliasta listan, mitkä tunnit ovat missäkin luokassa ja ketkä ovat milläkin tunneilla. Sopivassa raossa esimerkiksi ryhmänohjaajan tuokiolla/ruokavälitunnilla/tuntien aikana jakavat ystävänpäivätervehdykset kaikille. Jotta jokainen saisi jotain on syytä hallituksen tehdä kaikille opiskelijoille ja opettajille kortit.
Will you be my valentine?
Oppilaskunnan hallitus ilmoittaa hyvissä ajoin (noin 2 viikkoa ennen ystävänpäivää) ystävänpäiväruusujen ostomahdollisuudesta. Viikkoa ennen ystävänpäivää laitatte pöydän pystyyn koulun aulaan ja myytte ruusuja HALVALLA! (ruusuja ei siis konkreettisesti ole olemassa tässä vaiheessa, vaan ne hommataan vasta ystävänpäiväksi) Opiskelija maksaa pari euroa ruususta ja siitä, että te toimitatte ruusun oikealle henkilölle ystävänpäivänä. Te otatte rahan vastaa ja pyydätte häntä kirjoittamaan pienen viestin jossa selviää kenelle ruusu on, lähettäjää ei ole pakko mainita. Keräätte viestit laatikkoon/kirjekuoreen. Laskette kaikki viestit ja ostatte niitten määrää vastaavan määrän ruusuja. sidotte kauniilla narulla viestit kukkiin. Ystävänpäivänä toimitatte ruusut opiskelijoille. Oih, kuinka ihanaa! <3
Ystävyys on kuin suuri puu Ystävänpäivänä voi viestejä välittää myös ystävyyden puun muodossa. Koulun seinälle rakennetaan pahvista suuri puu oksineen ja sitten aulaan laitetaan esille iso kasa valmiiksi leikattuja lehtiä, joihin opiskelijat voivat kirjoittaa omat ystävänpäiväterveisensä. Terveiset voi käydä itse kiinnittämässä puuhun muiden luettavaksi. Isoin homma tässäkin on puun ja lehtien askartelu. Muistakaa myös itse toimia esimerkkinä ja kirjoittaa ensimmäiset terveiset puuhun!
Lisävinkki:
Jos koulusta löytyy isoja oikeita tai tekokasveja, voidaan niitäkin käyttää, jolloin terveiset voivat olla värikkäitä paperilappuja, jotka laitetaan naruissa roikkumaan kasveihin kuten joulukuusen koristeet. Ystävyyttä ja rakkautta pienellä vaivalla Ystävänpäivän saa esille koulussa myös pienellä vaivalla. Seuraavat vinkit voi yhdistää kaikkiin edellisiin tai kiireen yllättäessä toteuttaa myös itsenäisinä projekteina. Keskusradion käyttäminen on kivaa. Soittakaa välitunnilla tulisimmat ja tahmeimman rakkauslaulut, joita voitte värittää ystävänpäiväterveisillä, joita opiskelijat voivat laittaa lapuilla kauniiseen itsetehtyyn pahviseen postilaatikkoon. Muistakaa koristelu! Sydämiä, amoreita, rusetteja, vaaleanpunaista! Ympäristö luo tunnelman, u know.. ;) Lounalla voi jakaa jotain makeaa kuten suklaakonvehteja tai sydänmunkkeja. Muistakaa toivottaa hyvää ystävänpäivää oppilaskunnan hallituksen nimissä. Munkin alla voi olla myös lappu, jossa lukee "Oppilaskunnan hallitus rakastaa sinua!"
Kalevalan päivä, suomalaisen kulttuurin päivä 28.2. "Suomen kansalliseepos on Kalevala. Sen on koonnut Elias Lönnrot, joka teki 11 keruumatkaa 15 vuoden aikana. Kalevalan runot kerättiin kymmeniltä eri runonlaulajilta. Yksittäisistä runoista ja irrallisista säkeistä Lönnrot kokosi ja yhdisteli eepoksen. Vanhan Kalevalan hän sai valmiiksi 28.2.1835. Uusi, laajempi Kalevala, jollaisena me Kalevalan tunnemme, ilmestyi 1849. Vanhan Kalevalan ilmestymispäivän kunniaksi on alettu viettää Kalevalan päivää. Virallinen liputuspäivä siitä tuli vuonna 1978." - Vuosirengas Tässä on muutama vinkki, jotka voi toteuttaa yhdessä tai erikseen. Kokonaisuutena tämä päivä toimisi yhtenä teemapäivänä, jossa tulisi esille suomalainen kulttuuri perinteisesti katsottuna monelta eri osa-alueelta.
Kalevala -kuunnelma Aamunavaukseksi voitaisiin esimerksiksi äidinkielentunnilla koota pienimuotoinen huvittava kuunnelma Kalevalasta. Kannattaa ottaa kohtaukseksi jokin suhteellisen tunnettu osio, jotta porukka pysyy mukana; kaikki eivät ole kuunnelleet ysillä äidinkielen tunneilla.. Ääniefektien käyttö on erittäin suotavaa, mielikuvitusta saa käyttää Runoutta aamutuimaan Kun opiskelijat saapuvat kouluun, annetaan heille jokaiselle oma runo paperilla. Hauskaa on, jos jokaiselle annettaisiin eri runo, mutta kymmenisen runoa riittää myös. Kaivakaa sekä vanhoja klassikoita, että uudempia runoja. Jaetut runot voidaan myös kerätä seinälle, josta voidaan äänestää paras. Palkintona esimerkiksi suklaarasia. Taidetta seinille Suomalaisilta maalareilta on tullut monenlaisia klassikkotauluja. Kerätkää värikopioita/ -tulosteita niistä ja kootkaa ne näyttelyksi koulun seinälle. Pystyyn voidaan laittaa arvauskilpailu siitä, kuka osaa yhdistää taiteilijan ja työn parhaiten yhteen tai sitten vain yksinkertaisesti äänestää paras suomalainen taulu. Taulujen lisäksi/sijasta voidaan parhaan suomalaisen kulttuurisen työn -tittelistä taistelemaan runoja, otteita näytelmistä ja eri romaaneista. Suomalaisista luonnollisesti. Kulttuuria korvien täydeltä Välitunneilla soitetaan aina yksi-kaksi klassista kulttuurillisesti arvokasta suomalaista kappaletta. Kyseiseen kappaleeseen voidaan liittä tiedonmuruja joko suoraan kappaleeseen, tekijään tahi jollain muulla lailla teemaan liittyen. Kaikkiin näihin tempauksiin sopii tämä asteikko:
Lisävinkkejä:
Opettajat myös mukaan! Haastakaa heidät tekemään Kalevala -näytelmä tai valitsemaan joku muu suomalainen suuri näytelmä. Ei vaadi teiltä mitään ja tuo suurta hupia! ;) "Karkauspäivä on ”ylimääräinen” päivä, joka karkausvuosina lisätään kalenterivuoteen, koska Maan kierto Auringon ympäri kestää noin 365,25 päivää. Karkausvuosia ovat neljällä jaolliset vuodet, lukuun ottamatta sadalla jaollisia vuosia, jotka eivät ole jaollisia neljälläsadalla." - Wikipedia
Karataan kimpassa! Karkauspäivänä on hyvä nimensä perusteella karata koko konkkaronkka tekemään jotain kivaa yhdessä. Voitte mennä leffaan, keilaamaan, laskettelemaan, uimaan, pulkkamäkeen tai ihan minne tahansa. Viettäkää koulupäivän pari viimeistä tuntia yhdessä koulun henkeä parantaen, siihen opettajienkin luulisi suostuvan, kunhan heidän kanssaan asiasta sopii tarpeeksi ajoissa. Tiedotuksen voi hoitaa kahdella tavalla: jos yhdessä tekeminen ei vaadi opiskelijoilta mitään, voivat he olla täysin pimennossa tapahtumahetkeen asti, jolloin te esimerkiksi keskusradiota hyväksikäyttäen ilmoitatte karkaamisesta. Mutta jos aikomuksena on mennä esimerkiksi laskettelemaan, pitää kimppakarkauksesta kertoa hyvissä ajoin ja markkinoida se oppilaskunnan hallituksen järjestämänä tempauksena.
Lisävinkki: Erityisesti pienellä paikkakunnalla paikallisen elokuvateatterin kanssa voi hyvinkin helposti neuvotella erikseen päivänäytöksen, joka olisi myös suhteellisen edullinen opiskelijoiden lompakolle. Jos menossa on montakin elokuvaa, äänestyttäkää opiskelijoilla se, minkä leffan he haluaisivat nähdä. Hyvää syntymäpäivää karkauslapsi! Karkauspäivänä syntyminen on eräällä lailla kirous, sillä silloin syntynyt voi juhlia syntymäpäiviään oikeana päivänä vain joka neljäs vuosi. Tuolloin sitten kannattaakin juhlia oikein kunnolla. Ehdotammekin vietettäväksi koulullanne suuria karkaussynttäreitä, jolloin juhlitaan kaikkia kuuluisia karkauspäivän lapsia. Hienoa on myös, mikäli lukiossanne on joku 29.2. syntynyt, jolloin voitte häntäkin muistaa.
Englannin kielisestä Wikipediasta löytyy hyvä lista kansainvälisesti tunnetuista karkauspäivänä syntyneistä. Katso lista tästä. Tehkää lounaalle suuri syntymäpäiväkakku. Laulakaa yhdessä onnittelulaulu. Tehkää rastirata/tietovisa, jossa kysellään karkauspäivänä syntyneistä ihmisistä.
Lisävinkki:
Rastiradan kysymyset voivat käsitellä yleisesti karkausvuosina tapahtuneita asioita, jos syntymäpäiväsankarit tuntuvat liian vaikeilta. |
         Liity tiedotuslistalle
|
