LUKIOLAISJULISTUKSEN KÄYTTÖOPAS

Arvoisa oppilaskuntatoimija,

Lukiolaisjulistuksen voima ei piile teeseissä vaan lukuisissa perusteluissa teesien takana ja pitkäjänteisessä vaikuttamistyössä. Olemme valmistelleet avuksesi käyttöoppaan, joka sisältää Lukiolaisjulistuksen teesit avattuina sekä lukuisia valmiita perusteluita hyödynnettäväksi teesien edistämisessä juuri sinun lukiossasi.

Nyt on sinun ja oppilaskuntasi vuoro tarttua toimeen! Lukiolaisjulistus on hyödyllinen apuväline oppilaskunnille, julistus muistuttaa oppilaskuntatoiminnan oikeuksista ja mahdollisuuksista. Lukiolaisjulistuksen teesit ovat lukiolaisten luomia ja valitsemia – kyseessä on siis lukiolaisten mielipide, ei suoranaisesti lukioita ja kuntia velvoittava päätös. Sinun ja oppilaskuntasi tehtäväksi jääkin perustella teesit niin hyvin, että kuntanne päättäjät vakuuttuvat lukiolaisten mielipiteestä.

Haluan rohkaista sinua ja oppilaskuntaasi tarttumaan rohkeasti opiskelijoiden etujen ajamiseen! Oppilaskunta on olemassa juuri sitä varten, että teette omasta lukiostanne opiskelijoille parhaimman mahdollisen paikan olla, opiskella ja nauttia lukioajasta! Muistakaa, että lukiolaissa juuri oppilaskunnalle annetaan valta toimia kaikkien koulun opiskelijoiden edustajana. Muistakaa, että teillä on valta tulla kuulluksi aina, kun lukiossanne ja kunnassanne päätetään asioista, jotka vaikuttavat suoranaisesti lukiolaisiin!

Olemme valmiita Suomen Lukiolaisten Liitossa auttamaan teitä Lukiolaisjulistuksen teesien edistämisessä. Mikäli kaipaatte tätä käyttöopasta laajempia neuvoja tai kohtaatte omassa lukiossanne ongelmatilanteita, ottakaa epäröimättä yhteyttä meihin.

Lukiolaisjulistuksen teeseistä monet ovat vahvasti aikasidottuja. On olemassa päätöksiä, jotka ovat luonteeltaan toistuvia. Ne tehdään joka vuosi tai muutaman vuoden välein uudelleen, jotta lopputulos vastaisi kulloistakin aikaa ja tilannetta. Muutamia toistuvia päätöksiä ovat opetussuunnitelma, vuosisuunnitelma ja kunnan budjetti.

Opetussuunnitelmia päivitetään useimmiten noin viiden vuoden välein tai kun jotain uudistamistarvetta ilmenee. Lukion rehtorilta saa varmasti tietää, milloin juuri sinun lukiosi opetussuunnitelmaa ollaan seuraavan kerran uudistamassa.

Opetussuunnitelmaan kiinteästi liittyviä teesejä ovat numerot 3, 5, 8, 15 ja 26.

Lukion vuosisuunnitelmassa määrätään muun muassa kurssitarjottimen järjestämisestä, oppituntien pituudesta, työajoista, opetusta ja koulutusta koskevista käytänteistä sekä itsenäisestä opiskelusta. Vuosisuunnitelma hyväksytään joka vuosi ja suunnitelma valmistellaan seuraavaksi vuodeksi jo keväällä. Vaikuttaminen tammi-maaliskuun aikana on siis ehdottoman tärkeää.

Lukion vuosisuunnitelmaan kiinteästi liittyviä teesejä ovat numerot 4, 5, 6, 15 ja 20.

Kunnan budjetti tulevalle vuodelle muotoutuu käytännössä koko vuoden kestävän valmistelun aikana. Seuraavan vuoden budjettiin aletaan kerätä lukuja jo vuoden alusta. Raamit vuosibudjetille luodaan kunnanvaltuustossa useimmiten kevään ja alkukesän aikana. Viimeistään kesälomien jälkeen – mielellään jo ennen sitäkin - alkaa todellinen vaikuttamistyö, sillä kaikki rahallista panostusta kunnalta edellyttävät aloitteet on tuolloin toimitettava eteenpäin. Tällöin alkaa todellinen virkamieskäsittely, joka huipentuu kunnanvaltuuston budjettikäsittelyyn vuoden lopulla.

Lukiokoulutuksen tehtävänä on antaa laaja-alainen yleissivistys ja riittävät valmiudet jatko-opintoihin. Tämän tehtävän täyttääkseen lukion on alati kehityttävä vastatakseen yhteiskunnan haasteisiin. Kannustava, monipuolinen ja hyvätasoinen opetus motivoi opiskelijaa pyrkimään ja pääsemään hyvää parempaan lopputulokseen.

1. "Opettajien on työssään sovellettava monipuolisia opetusmetodeja ja nykypäivän tekniikkaa."

• On pitkälti opettajakohtaista, mitä keinoja opettaja käyttää opettaessaan tunneillaan.
• Luokkatilat rajoittavat joidenkin opetuskeinojen käyttöä, mutta monipuoliset opetusmetodit ja nykypäivän tekniikka eivät aina ole luokkatiloista riippuvaisia.
• Tavallisten kalvosulkeisten sijaan opettajaa kannattaa kannustaa kokeilemaan erilaisia ryhmätöitä, Internetin kautta tehtäviä kotitehtäviä, itsenäistä tiedonhakua ja jopa eri hakuteosten käyttöä kokeessa ja tuntitehtävissä. Internetin käyttö opetuksen yhteydessä tukee osaltaan lukion yleissivistävää tehtävää ja edistää opiskelijoiden medialukutaitoa.
• Nykypäivänä kaikki osaavat ulkoa vain perusasiat. Loput vastaukseen tarvittavat tiedot rakennetaan perustiedon päälle vertailemalla eri tietolähteitä ja yhdistelemällä tietoa.
• Jokaisella opiskelijalla on oma tapansa oppia. Lukion pitää auttaa opiskelijaa löytämään itselleen tehokkaimman opetusmetodin. Tämän kohdan tueksi on hyvä käyttää myös teesiä numero kuusi.

• Nykyään lukio-opintoihin sisältyy monia sellaisia tehtäviä ja projekteja, jotka osaltaan edellyttävät tietokoneen ja sen sovellusten hyödyntämistä.
• Kaikilla lukiolaisilla ja/tai heidän perheillään ei kuitenkaan ole varaa omaan tietokoneeseen tai Internet-yhteyteen, puhumattakaan tekstinkäsittely- ja muista ohjelmista, joita lukiolaisen koulutehtävät saattavat edellyttää.
• Lukion jälkeisessä elämässä (esimerkiksi korkea-asteen opinnoissa ja työelämässä) edellytetään jo opintojen alkuvaiheessa vahvoja tietotekniikkataitoja ja valmiuksia siirtyä työskentelemään erilaisissa sähköisissä oppimisympäristöissä. Lukion on jatko-opintoihin valmistavana koulutuksena kyettävä vastaamaan myös näihin haasteisiin.
• Monipuoliset ja opiskelijalähtöiset tietokoneen käyttömahdollisuudet lisäävät myös opiskelijoiden kouluviihtyvyyttä.

• Lukio on yleissivistävä oppilaitos, joka antaa opiskelijoille valmiudet korkea-asteen opintoihin. Lukiossa kursseja saa usein esimerkiksi autokoulusta, laskettelureissuista ja vanhojen tansseista, joten miksipä kursseja ei voisi saada sellaisistakin kokonaisuuksista, joista on konkreettista hyötyä jatko-opintoja ajatellen.
• Lukio-opintojen ohessa erityisesti korkeakoulujen kanssa yhteistyössä toteutettavat muut kurssit antavat lukiolaisille lisävalmiuksia. Esimerkiksi tietyt erityistaidot, jotka ovat osoitettavissa pätevällä todistuksella (muun muassa ensiaputaidot, hygieniaosaaminen, anniskeluoikeus, järjestyksenvalvoja- tai vartijaoikeus), auttavat osaltaan lukiolaista lomien aikaisessa ja lukion jälkeisessä työnhaussa.

• Monilla korkeakouluilla on käytössään sähköinen järjestelmä, jossa näkyy opiskelijan valitsemat kurssit, saadut arvosanat sekä koko kurssitarjotin, josta opiskelija voi valita ja vaihtaa kursseja, joille hän osallistuu. Tämä malli on omaksuttu myös useisiin lukioihin ja se on koettu hyväksi opiskelijoiden, opettajien ja erityisesti opinto-ohjaajien parissa. Se vähentää kaikkien työtaakkaa sekä helpottaa erilaisten kaavakkeiden ja muiden paperien kanssa pähkäilevien lukiolaisten elämää.
• Kun kurssitarjotin, kurssien ilmoittautumistiedot ja opiskelijoiden arvosanat ovat saatavissa kootusti yhdestä järjestelmästä sähköisessä muodossa, helpottaa tämä myös merkittävästi rehtoreiden, opinto-ohjaajien ja ryhmänohjaajien tärkeää tehtävää opiskelijoiden ohjaus- ja tukemistyössä.

• Koeviikot ovat hyvään opintomenestykseen pyrkiville opiskelijoille merkittävää aikaa. Jotta opiskelijat pystyisivät keskittymään parhaalla mahdollisella tavalla kokeisiin valmistautumiseen, ei ole tarkoituksenmukaista, että koeviikolla olisi enää pakollista opetusta.
• Koeviikon luonteeseen monissa lukioissa kuuluu kuitenkin vapaaehtoinen seuraavaan kurssikokeeseen valmentava kertaustunti, jossa kurssin opettaja käy vielä tiivistetysti opiskelijoiden kanssa läpi kurssin keskeisimmät sisällöt.
• Koeviikko on myös opettajien kannalta mielekäs tapa järjestää kurssikokeet. Kun kurssin koetilanne järjestetään aamupäivällä, jää opettajalle työaikaa aloittaa kokeiden tarkastaminen jo koepäivän aikana vähemmän opetusvelvoitteen turvin.
• Nuorten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa (2003) linjataan, että koulutuksen järjestäjän hyväksymissä opetussuunnitelmissa määrätään, millä tavoin opiskelijalle annetaan mahdollisuus yrittää korottaa myös hyväksyttyä kurssiarvosanaa. Käytännössä tämä kirjaus antaa koulutuksen järjestäjälle eli useimmiten kunnalle valtuudet päättää, onko hyväksyttyjen kurssikokeiden uudelleensuorittaminen mahdollista vai ei. Pitkällä tähtäimellä on järkevintä, että hyväksytysti kurssin tavoitteet ja sisällöt suorittanut opiskelija, joka ei kuitenkaan itse ole tyytyväinen saamaansa arvosanaan, saa osoittaa osaamisensa tason osallistumalla uudestaan pelkkään kurssikokeeseen. Tällöin opiskelijan valmistumisaikakaan ei pitene, sillä opiskelija voi keskittyä suorittamaan muitakin kursseja sen sijaan, että hänet velvoitettaisiin epätarkoituksenmukaisesti osallistumaan korotettavan kurssin opetukseen ja suorittamaan uudelleen kurssiin kuuluneet, kertaalleen jo hyväksytysti suoritetut työt.
• Useamman kuin yhden uusintakoepäivän järjestäminen kutakin jaksoa kohti on opiskelijan edun mukaista. Tällöin muun muassa koeviikon aikana sairastaneet tai useampaan kuin yhteen koetulokseen tyytymättömät opiskelijat eivät joudu kohtuuttoman raskaaseen ja stressaavaan tilanteeseen pyrkiessään suorittaman useita kokeita rajallisten uusintakoepäivien puitteissa.

• Aina välillä on vain sellaisia opettajia, joiden kanssa ei tule toimeen, ja toisten opettajien tunneilla ei vain opi mitään. Toiset taas rakastavat juuri näitä opettajia, eivätkä mistään hinnasta valitsisi muiden opettajien kursseja. Tästä syystä opiskelijoiden on saatava tietää kurssien opettajat etukäteen ja heidän on voitava valita kurssit vasta sen jälkeen.
• Jotta opettajien toimintamenetelmät, opetustyyli ja opetusmetodit todella pystyisivät vastaamaan opiskelijoiden tarpeita ja edistämään oppimista, on ensiarvoisen tärkeää, että jokaisen jakson päätteeksi kerätään nimetön palaute opetuksesta. Tämä on mahdollistaa järjestää esimerkiksi hyödyntämällä tietotekniikan tarjoamia mahdollisuuksia. Nimettömässä palautteessa opiskelijat voivat rauhassa kommentoida rohkeasti ja rakentavasti joutumatta pelkäämään omien mielipiteiden esittämistä tai leimaantumista tiettyjen opettajien silmissä.
• Opiskelijoilta saatu palaute on lukiolle oiva työkalu kehittää omaa toimintaansa ja opetusta. Opiskelijapalaute voidaan esimerkiksi ottaa esille opettajien kanssa käytävissä kehityskeskusteluissa.

• Oppikirjat maksavat opiskelijalle vähintään 1300 euroa lukioaikana, mikäli kaikki kirjat ostetaan uusina. On kohtuutonta vaatia opiskelijalta kaikista kirjoista uusinta tai jotakin tiettyä painosta.
• Oppikirjakustannusten hillitsemiseksi lukiolaisen kaverin tai sisarusten hieman vanhemman, kuitenkin saman opetussuunnitelman mukaisen, painoksen on kelvattava myös. Tärkeintä on kuitenkin kurssisisältöjen oppiminen, eikä se, minkä kirjan avulla opiskelu tapahtuu.
• Koulutuksen järjestäjän on pidettävä huolta, että käytössä olevaa kurssikirjaa ja painosta muutetaan vain riittävän painavilla perusteluilla. Tällä hetkellä kustantajat uusivat painoksia lähinnä taloudellisen hyödyn toivossa, eikä tehtävät muutokset välttämättä aiheuta merkittäviä uudistuksia kirjan sisältöön.
• Pitkällä tähtäimellä on järkevää, että myös opiskelijat otetaan mukaan päättämään kurssien oppimateriaaleista. Opiskelijat pystyvät tuomaan esiin oppijan tärkeän mielipiteen.

• Lukioasetuksen 4 §:n mukaan opiskelijalle voidaan hakemuksesta myöntää lupa suorittaa opintoja opetukseen osallistumatta.
• Opiskelijat saattavat olla pakotettuja itseopiskeluun. Esimerkiksi pienissä tai keskisuurissa lukioissa tai niiden toimipisteissä voi olla todella haastavaa luoda kaikkien opiskelijoiden tavoitteita palvelevia tuntikaavioita. Tämänkaltaisissa tilanteissa opiskelijan on voitava suorittaa kursseja itsenäisesti saadakseen kelpoisuuden ylioppilaskirjoituksiin kaikissa haluamissaan aineissa.
• Myös esimerkiksi vaihto-oppilasvuonna suoritetut tai muuten todistettavasti suoritetut, sisällöltään suomalaisia lukio-opintoja vastaavat kurssit, on voitava suorittaa tenttimällä.
• Lukioon on luotava sellaisia opiskeluympäristöjä, joissa opiskelijat voivat oppia työskentelemään itsenäisesti. Lukion jälkeisissä opinnoissa itseopiskelutaidot ovat tärkeässä roolissa.

• Ryhmänohjaaja tukee ja seuraa opintojen kehitystä. Hyvä ryhmänohjaaja on opiskelijalle läheinen ja luotettava tukihenkilö kaikissa opiskeluun liittyvissä asioissa. Hyvä ryhmänohjaus ei sisällä ainoastaan viikoittaista papereiden jakoa ja tiedottamista, vaan se vaatii ohjaajalta enemmän. Esimerkillinen ryhmänohjaus sisältää muun muassa ryhmän opiskelijoiden arvosanojen seurantaa, poissaolokontrollia ja kahdenkeskisiä keskustelutuokioita.
• Rehtorin on varmistettava, että kukin ryhmänohjaaja toimii tehtävässään hyvin. Ryhmänohjaajalla on oltava toimiva yhteys kaikkiin ryhmäläisiinsä ja hänen on toimittava opiskelijoiden hyväksi parhaalla mahdollisella panoksella. Rehtorin on huolehdittava, että ryhmänohjaus on kyseistä tehtävää hoitaville palkkaukseltaan kannustavaa.

Opiskeluympäristö on merkittävässä roolissa lukiolaisen kehityksessä. Viihtyisä ja turvallinen fyysinen kouluympäristö on omiaan lisäämään koulunkäynnin mielekkyyttä. Toisiaan arvostavaan ja kunnioittavaan kouluyhteisöön on jokaisen, niin opiskelijan kuin kouluhenkilökuntaan kuuluvan, ilo palata päivittäin.

10. " Lukioiden luokkatilojen kalusteiden on oltava ergonomisia kaikille opiskelijoille."

• On äärimmäisen tärkeää, että jokaisella opiskelijalla on viihtyisä ja oppimista tukeva opiskeluympäristö. Oikeankokoiset kalusteet ovat tämän perusta. Lukioiden pulpetit ja tuolit ovat usein yhtä ainutta kokoa, ja työtaso on aina samalla korkeudella. Jokaisella opiskelijalla on oltava oikeus ergonomiseen työpisteeseen.
• Kestääkö kaverisi -tutkimuksen (2003) ja Lukiolaisten hyvinvointitutkimuksen 2007 (2008) mukaan lukiolaiset kokevat työolosuhteissaan ongelmia työtuolien ja –pöytien ergonomiaan liittyvissä asioissa.
• Taloudellisesti järkevintä on hankkia luokkiin säädettäviä kalusteita, jolloin jokainen opiskelija voi säätää kunkin kalusteen vastaamaan yksilöllisiä tarpeita.

• Opiskelija viettää puolet valveillaoloajastaan lukion tiloissa. On tärkeää, että tilat ovat viihtyisiä ja miellyttäviä.
• Tilojen suunnittelussa opiskelijoilla on varmasti paljon käytännönläheisiä ideoita, joiden toteuttaminen ei maksa edes paljoa.
• Viherkasvit ja taulut muuttavat arkisemmankin huoneen viihtyisämmäksi. Pöydät mahdollistavat työskentelyn hyppytunneilla ja siistit sohvat antavat lepohetkiin lisää mielekkyyttä.
• Kannattaa muistaa, että myös kouluhenkilökunta viettää paljon aikaa oppilaitoksessa ja että hekin varmasti työskentelevät mieluummin viihtyisissä tiloissa.

• Koulupäivään mahtuu keskimäärin kolmesta viiteen eri oppiainetta ja kuhunkin aineeseen yhdestä kolmeen oppikirjaa. Liikuntatuntia varten mukana kannetaan urheiluvälineitä ja talvella ulkovaatteet ovat raskaita kantaa luokasta toiseen.
• Jokaiselle opiskelijalle on oltava tasapuoliset ja turvalliset tavaransäilytystilat lukioissa.
• Lukolliset kaapit ja riittävät naulakot eivät ole koulutuksen järjestäjälle kohtuuton investointi. Kyseessä on yksinkertainen toimenpide käytännön kouluviihtyvyyden lisäämiseksi.

• Lukio on lukiolaisen työpaikka. Lukiolaisten terveydellisistä olosuhteista säädetään laissa. Kansanterveyslain mukaan vastuu lukioiden terveydellisten olojen valvomisesta kuuluu opiskeluterveydenhuollolle. Lukioiden terveydellisten olosuhteiden vaatimukset perustuvat puolestaan terveydensuojelulakiin. Lisäksi työturvallisuuslain säädöksiä sovelletaan henkilökunnan ohella myös koskemaan opiskelijoiden työtä.
• Tutkimustulokset (Kestääkö kaverisi, Lukiolaisten hyvinvointitutkimus 2007 ym.) osoittavat, että lukiolaiset kokevat työolosuhteissaan ongelmia muun muassa ilmanlaatuun ja lämpötilaan liittyen.
• Koulutuksen järjestäjän on syytä kantaa vastuunsa opiskelijoiden hyvinvoinnista ja opiskeluolosuhteista. Tämä edellyttää riittävän usein järjestettäviä tarkastuksia koulutilojen kunnosta.

• Ravitseva ja riittävä lounas on koulupäivän tärkeimpiä tukipalveluita. Monipuolinen ja maukas lounas kuuluu jokaisen opiskelijan perusoikeuksiin. Erityisruokavaliota noudattavien opiskelijoiden erikoistarpeet olisi otettava huomioon kouluruoan järjestämisessä.
• Kouluruoka on oppimisen polttoaineena äärimmäisen tärkeä. Koska valitettavan monelle opiskelijalle kouluruoka on ainoa kunnon ateria päivässä, on sen laatuun kiinnitettävä erityistä huomiota. Hyvä ravitseva kouluruoka saa samalla opiskelijoiden turhaa napostelua kuriin ja vaikuttaa sitä kautta kansanterveyteen.
• Ruoan hinnan noustessa kouluruokaan osoitettujen resurssien on noustava vähintään samassa suhteessa.
• Maksuton ja laadukas kouluruoka on rikkaus, josta täytyy pitää kiinni.

• Poissaolokäytänteiden on oltava yhteiset jokaiselle lukiokurssille sekä jokaiselle opiskelijalle. Poissaolojen seurannassa ei saisi olla eroja opettajien ja kurssien välillä.
• Poissaolokontrollista on hyvä olla yhteinen linjaus opetussuunnitelmankin tasolla, mutta asiasta on oltava ainakin yhteisesti hyväksytty linja opiskelijoiden ja rehtorin välillä.

• Terveydenhoitajan vastaanotolle pääsyn kokee melko tai erittäin vaikeaksi 17 % ja lääkärin vastaanotolle pääsyn 46 % kaikista kouluterveyskyselyyn vastanneista. (Lukiolaisten hyvinvointitutkimus 2007).
• Lukiolaisille kohdennetut terveydenhuoltopalvelut tavoittavat lukiolaiset puutteellisesti: terveydentilansa heikosti tai keskinkertaisesti arvioivista tytöistä 28 % ja pojista 45 % ei ollut käynyt kuluneen lukuvuoden aikana kertaakaan kouluterveydenhoitajan vastaanotolla. (Lukiolaisten hyvinvointitutkimus 2007).
• Kansanterveyslain 14 §:n mukaan kunnan tulee ylläpitää alueellaan sijaitsevien oppilaitosten opiskelijoille kotipaikasta riippumatta opiskeluterveydenhuoltoa.
• Hyvinvoiva opiskelija on tehokas opiskelija. Hyvä terveys ja kunnollinen terveydenhuolto luo välttämättömän pohjan opiskelukyvylle. Jos kunta haluaa todella lähteä kehittämään lukiolaisten terveydenhuoltopalveluita, on järkevintä, että palvelut ovat helposti lukiolaisten saatavissa. Näin ollen lukiolaiset eivät joudu harkitsemaan terveydenhuoltopalveluiden käyttöä esimerkiksi joutuessaan välttämään poissaolojen oppitunneilta.

• Arvioiden mukaan vähintään lievästä masennuksesta kärsii neljännes suomalaisista nuorista. (Aalto-Setälä, Terhi 2002: Depressive disorders among young adults).
• Masentuneisuutta oirehtii 14 % lukiolaistytöistä ja 7 % lukiolaispojista. (Kouluterveyskyselyt 2005 ja 2006).
• Psykologin ja kuraattorin vastaanotolle pääsyn kokee melko tai erittäin vaikeaksi yli puolet masentuneisuutta oirehtivista nuorista. Vain joka kymmenes heistä on käyttänyt koulukuraattorin ja joka neljäs (24 %) psykologin palveluja. (Lukiolaisten hyvinvointitutkimus 2007).
• On tärkeää, että koulu tarjoaa mahdollisuuden hakeutua ammattilaisten puheille nuoren sitä tarvitessa. Ongelmien kasvamisen estämiseksi palveluiden pariin pääsemisen täytyy olla mutkatonta ja nopeaa - hoitoon pääsyn pitkittyessä ongelmat saattavat kärjistyä henkilökohtaisiksi tai koko yhteisön kriiseiksi.
• Hyvin hoidettu nuorten mielenterveystyö on sijoitus tulevaisuuteen.

• Koulupäivät kestävät usein pitkälle iltapäivään. Jos kouluruoka on syöty jo ennen puoltapäivää, saattaa energiavarasto ehtyä, mikä aiheuttaa oppimista vaikeuttavaa väsymystä ja levottomuutta.
• Iltapäivällä ennen viimeisiä tunteja on hyvä saada pieni energiapiikki hedelmän, suklaapatukan tai voileivän muodossa. On siis tärkeää, että koulun alueella tai tiloissa on välipalavaihtoehto. Liian monessa kunnassa esimerkiksi välipalan hankintamahdollisuuden tarjoavat automaatit on poistettu lukioista vedoten terveydellisiin haittoihin.
• Jollei lukion tiloista ole mahdollista hankkia mitään välipalaksi kelpaavaa, on asia otettava huomioon lukujärjestyksessä lyhyellä iltapäivään sijoittuvalla tauolla, jonka aikana opiskelijoille tarjoutuu mahdollisuus välipalan hankintaan.

Oppilaskunta tuo toiminnallaan väriä ja demokratiaa lukioon. Demokratia puolestaan luo turvallisuutta. Oppilaskunnan hallitus varmistaa opiskelijoiden kuulemisvelvoitteen toteutumista ja järjestää kouluarjen piristykseksi tempauksia, joiden avulla kouluyhteisö saadaan yhteisöllisemmäksi.

• Lukiolain 27 § määrää opiskelijoiden kuulemisesta seuraavaa: "Koulutuksen järjestäjän tulee varata opiskelijoille mahdollisuus osallistua koulutuksen kehittämiseen sekä kuulla opiskelijoita ennen opintoihin ja muihin opiskelijoiden asemaan olennaisesti vaikuttavien päätösten tekemistä.
• Lukiolain 31 § määrää oppilaskunnasta seuraavaa: "Jokaisella oppilaitoksella, jossa järjestetään tässä laissa tarkoitettua koulutusta, on opiskelijoista muodostuva oppilaskunta. Oppilaskunnan tehtävänä on edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa ja koulutyötä. Oppilaskunta käyttää opiskelijoiden puhevaltaa 27 §:ssä säädetyissä asioissa."
• Kaikki asiat, jotka konkreettisesti koskevat lukiolaisten asemaa, lukiokoulutusta tai lukiota, ovat sellaisia, joissa pitäisi kuulla opiskelijoiden mielipide ennen päätöksentekoa.

• Hallituksen esityksen 86/1997, jolla lisättiin lukiolakiin edelleenkin voimassa oleva opiskelijoiden kuulemista koskeva 27 §:ä, todettiin seuraavaa: "Ehdotuksen mukaan opiskelijoille tulee varata mahdollisuus osallistua koulutuksen kehittämiseen ja opiskelijoita tulee kuulla ennen opintoihin ja muihin opiskelijoiden asemaan olennaisesti vaikuttavien päätösten tekemistä. Tällaisia päätöksiä olisivat muun muassa päätökset opetussuunnitelman hyväksymisestä ja muuttamisesta sekä työajoista.
• Opiskelijaedustuksen saaminen paikalle teesissä mainituista asioista päätettäessä on opiskelijoiden oikeus. Lukio on opiskelijoita varten eikä opiskelijat lukiota varten. Opiskelijoiden onkin päästävä mukaan päättämään oman opetuksensa tavoitteista ja toteuttamistavoista.
• Opetussuunnitelmassa lyödään lukkoon koulun käytänteitä ja opetustavoitteita. Työsuunnitelmassa päätetään loma-ajat ja muut päivärytmiin vaikuttavat asiat. Kurssitarjottimelta taas kukin opiskelija tekee lukujärjestyksensä.
• Oppilaskunnan tehtävänä on varmistaa kaikkien mahdollisten kurssivalintojen mahdollisuus, mikä edellyttää oppilaskunnan pääsyä testaamaan kurssitarjottimen toimivuutta jo kehittelyvaiheessa.

• Oppilaskuntien toiminta on ehdottoman tärkeää. Kunnolla toimiva oppilaskunta kykenee merkittävästi lisäämään lukion yhteisöllisyyttä ja opiskelijoiden kouluviihtyvyyttä sekä tuomaan lukioon sinne tarvittavaa demokratiaa.
• Lukiolaissa määrätään oppilaskunnan tehtävät. On osaltaan koulutuksen järjestäjän moraalinenkin vastuu järjestää oppilaskunnalle sen toiminnan tarvitsemat puitteet.

• Oppilaskunta on opiskelijoiden oma, lakisääteinen toimielin, jonka on toimittava opiskelijoiden ehdoilla. Jollei oppilaskunta kykene toimimaan itsenäisesti opiskelijoiden edun vaatimalla tavalla, on koko oppilaskuntatoiminnan tarkoitus uhattuna.
• Oppilaskunnassa toimivat opiskelijat. Opettajien tai rehtorin mielipide ei saa vaikuttaa oppilaskunnan yleiskokouksessa tai hallituksen kokouksessa käsiteltäviin asioihin, sillä oppilaskunta on opiskelijoiden edunvalvoja.
• Tarvittaessa oppilaskunta voi myös rajoittaa koulun henkilökunnan edustajien läsnäolo-oikeutta oppilaskunnan hallituksen kokouksessa, jotta oppilaskunta todella kykenisi toimimaan opiskelijoiden ehdoilla opiskelijoiden edun mukaisella tavalla.

• Lukion toiminnan kehittämiseksi ja lukiolain 27 §:n täyttämiseksi on välttämätöntä, että oppilaskunnan mielipidettä kuullaan ennen opiskelijoiden asemaan vaikuttavien päätösten tekemistä. Vaikka opettajainkokouksilla ei olekaan virallista päätöksentekoroolia, sovitaan opettajainkokouksissakin lukuisia yhteisiä käytäntöjä. Opettajainkokous on myös erittäin tärkeä kouluyhteisön kuulumisten vaihtofoorumi. Kun oppilaskunnan edustaja otetaan mukaan opettajainkokoukseen, on myös lukion tärkein joukko eli opiskelijat mukana tässä kouluyhteisön toiminnan kannalta merkittävässä tilaisuudessa.
• Mikäli oppilaskunnan edustaja on kokouksissa paikalla, voi hän esitellä suoraan oppilaskunnan kantoja, mielipiteitä ja niiden perusteluita. Jotta oppilaskunnan edustaja kykenisi edustamaan ja perustelemaan opiskelijoiden mielipiteitä tehokkaasti, on oppilaskunnalla oltava oikeus saada opettajainkokouksen asialista etukäteen.
• On kuitenkin ymmärrettävä, että opettajainkokouksissa keskustellaan yksittäisten opiskelijoiden ongelmista ja muista asioista, joiden aikana opiskelija ei vain voi olla paikalla kokouksessa. Muuten tietyt vaitiolovelvollisuusvaatimukset eivät toteudu. Hyväksi havaittu toimintamalli lukioissa on, että oppilaskunnan edustaja saa opettajainkokouksen alussa esitellä oppilaskunnan ajankohtaisia kuulumisia ja osallistua tämän jälkeen sellaisten kohtien käsittelyyn, jotka koskettavat opiskelijoita. Tämän jälkeen oppilaskunnan edustaja poistuu kokouksesta.

• Juuri opiskelijat ovat henkilöitä, joita varten opettajia lukioihin palkataan. Onkin siis täysi oikeus ja kohtuus, että myös opiskelijat saavat sanoa oman näkemyksensä opettajakandidaateista. Opiskelijoilla on paljon sanottavaa erityisesti luonteesta ja persoonan ominaisuuksista, jotka kumpainenkin ovat opettajan työssä tärkeitä työkaluja ja vaikuttavat opettaja-opiskelija–suhteeseen sekä opettajan ja opiskelijoiden väliseen vuorovaikutukseen.
• Valintaan osallistuminen voi tarkoittaa opettajien haastattelutilanteessa läsnäoloa tai viime kädessä rehtorin eri hakijoiden hyvistä ja huonoista puolista antaman tiivistelmän kommentointia. Oppilaskunnan mielipiteen kuuleminen on tärkeää, vaikka hakijoita olisikin vain yksi.
• Kun opiskelijoitakin on kuultu opettajavalinnassa, kokevat opiskelijatkin valittavan opettajan enemmän omakseen.
• Opiskelijoiden palautetta kannattaa käyttää hyödyksi vähintään, kun tehdään opettajasta arviointia työsopimukseen kuuluvan koeajan lähestyessä loppuaan.

• Tutor-toiminta on loistava tuki opinto-ohjaukselle ja opiskelijahuollolle. Kynnys keskustella itselleen tärkeistä asioista, on usein pienempi, kun keskusteluparina on ainakin näennäisesti yhdenvertainen opiskelutoveri.
• Hyvin koulutetut tutorit auttavat oppimaan uuden oppilaitoksen tavoille, opastavat kurssitarjottimen tulkinnassa ja neuvovat oman, järkevän opiskelusuunnitelman teossa opiskelijoille merkittävän ensimmäisen vuoden aikana.
• Hyvä tutor-järjestelmä sisältää koulutuksen tutoreille, tutor-toiminnasta vastaavan opettajan sekä joukon aktiivisia tutor-opiskelijoita.
• Tutor-toiminnan houkuttelevuuden lisäämiseksi ja tutoreiden toimintaan sitouttamiseksi on toimensa kunnialla suorittanut opiskelija oltava oikeutettu saamaan tekemästään työstä kurssimerkintä.

• Oppilaskuntatoiminnan luomat mahdollisuudet ovat merkittäviä oppimistilanteita.
• Lukion välitunnit ovat aivan liian lyhyitä ja hektisiä hedelmällisen kokouksen järjestämiseksi. Jotta kokouksista saataisiin antoisia ja järkeviä, oppilaskunnan hallitukselle pitääkin antaa mahdollisuus pitää kokouksensa oppituntien aikana, eikä laskea näitä kokouksia poissaoloiksi.
• Usein oppilaskuntatoimijoiden työmäärä ylittää reilusti monen kurssin tuntikertymän. Oppilaskuntatoiminta ja siinä opittavat asiat taas sopivat hyvin yhteen muun muassa lukion opetussuunnitelman perusteissa määritellyn aktiivisen kansalaisuuden ja yrittäjyyden aihekokonaisuuden kanssa, joten kurssi oppilaskuntatoiminnasta on enemmän kuin oikeus ja kohtuus.

• Oppilaskunnan toiminnan kannalta tehtävänsä tasalla oleva, roolinsa oikein ymmärtävä ja motivoitunut ohjaava opettaja on korvaamaton oppilaskuntatoiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi.
• Ohjaavalle opettajalle on luotava kunnolliset puitteet hoitaa tärkeää tehtäväänsä. Lukioissa hyväksi havaittu keino on maksaa ohjaavalle opettajalle palkkio ja tarvittaessa huojentaa opetusvelvollisuutta. Tämä toimii ohjaavalle opettajallekin kannusteena.
• Ohjaavan opettajan esimiehenä rehtorin pitäisi seurata ohjaavan opettajan työtä ja edellyttää ohjaavalta opettajalta ahkeruutta ja apua oppilaskunnalle.