Tarvelähtöinen, henkilökohtainen opintojen ohjaus tulisi olla kaikkien lukiolaisten saatavilla. Henkilökohtaisen ohjauksen puutteet näkyvät väärinä alavalintoina, keskeyttämisinä ja välivuosina. Valtaosa lukiolaisista ei tiedä jatkosuunnitelmistaan vielä lukioon tullessaan ja osa nuorista tuleekin lukioon miettimään jatkosuunnitelmiaan. Jatkosuunnitelmia tukevan ohjauksen resurssit kuitenkin vaihtelevat huomattavasti lukioittain lukiokoosta riippumatta. Ohjausresurssien kirjavuus puolestaan heijastuu suoraan tarjolla olevan ohjauksen määrään. Yhdellä kolmasosalla lukiolaisista ohjauksen tarpeita ei tällä hetkellä kartoiteta lainkaan, vaikka tarvetta olisi.

 

Kuntien tulisi ottaa opinto-ohjauksen tila tarkasteluun ja perustaa riittävästi opinto-ohjaajan virkoja tilanteen parantamiseksi. Pätevien opinto-ohjaajien virkojen määrää on lukioissa lisättävä siten, että jatkossa jokaisella täyspäiväisellä opinto-ohjaajalla olisi korkeintaan 200 ohjattavaa, tällöin henkilökohtainen ohjaus on mahdollista. Ohjaajalla olisi tällöin resurssit arvioida jokaisen opiskelijan henkilökohtaisia ohjaustarpeita, sekä opiskelijan opintojen etenemistä ja mahdollista keskeyttämisriskiä. Ohjauksen tulisi tukea opiskelijan tulevaisuuden hahmottamista ja välietappien löytämistä. Ohjauksen tulisi kehittää myös opiskelijan omia päätöksentekotaitoja ohjausprosessin aikana.

Tällä hetkellä lukioissa ei ole kattavasti kaikkia koskevaa terveystarkastusjärjestelmää. Nykyisellään opiskelija ei välttämättä käy lukionsa aikana kertaakaan terveystarkastuksessa. Opiskeluterveydenhuolto on laiminlyöty monessa kunnassa, vaikka sen avulla ongelmiin voitaisiin puuttua riittävän ajoissa. Ongelmien ennaltaehkäisy maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin ja varhainen puuttuminen estää usein ongelmien myöhemmän kasautumisen.

 

Tällä hetkellä lukiolaisten enemmistö voi hyvin, mutta ongelmat kasautuvat pahoinvoivalle vähemmistölle. SLL:n tammikuussa 2008 julkaiseman Lukiolaisten hyvinvointitutkimuksen mukaan kolmasosa lukiolaisista kokee päivittäin ainakin yhtä fyysistä oiretta (esimerkiksi päänsärky, niska- ja hartiakivut). 14% lukiolaistytöistä ja 7% lukiolaispojista puolestaan kokee vaikeaa tai keskivaikeaa masennusta. Psyykkiset oireet johtavat erittäin usein myös fyysisiin oireisiin, joten kuntien tulisi ottaa tukipalveluiden, kuten koulupsykologien ja kuraattoreiden resurssit erityisiksi kehittämisen kohteiksi.

Lukiorakennusten kuntotilanne on paikkakunnasta riippuen varsin kirjavaa. Osalla lukiolaisista opiskeluympäristö on melko hyvällä tolalla uusien ja uudistettujen lukiorakennusten myötä, mutta osassa kunnista lukioiden tilat ovat varsin epäasiallisessa kunnossa.

 

 Lukiolaisten hyvinvointitutkimus toi esiin pahoja puutteita koulujen fyysisessä ympäristössä: noin 50% koki puutteita lämpötilassa ja noin 50% ilmanlaadussa. Myös esimerkiksi työergonomiassa ja esteettömyydessä on suuria eroja eri lukioiden välillä. Opiskelijat onkin otettava mukaan kouluyhteisön kehittämiseen, sillä heillä on käyttäjän näkökulmaa siihen, että mitä on parannettava ja miten.

Ravitseva ja riittävä lounas on koulupäivän tärkeimpiä tukipalveluita. Monipuolinen ja maukas lounas kuuluu jokaisen opiskelijan perusoikeuksiin. Erityisruokavaliota noudattavien opiskelijoiden erikoistarpeet olisi otettava huomioon kouluruoan järjestämisessä.

 

Kouluruoka on oppimisen polttoaineena äärimmäisen tärkeä. Hyvä ravitseva kouluruoka saa samalla opiskelijoiden turhaa napostelua kuriin ja vaikuttaa sitä kautta kansanterveyteen.

 

Ruuan hinnan noustessa, kouluruokaan osoitettujen resurssien on noustava vähintään samassa suhteessa.

 

Maksuton ja laadukas kouluruoka on rikkaus, josta täytyy pitää kiinni.

 

 

Lisätietoja Suomen Lukiolaisten Liiton kunnallistavoitteista

Puheenjohtaja Teppo Säkkinen, 045 1296 812, teppo.sakkinen (at) lukio.fi