|
Lukiolaisten hyvinvointitutkimus 2007
Lukiolaisten pahoinvointia voitaisiin ehkäistä ennalta
- ongelmat kasautuvat vähemmistölle tukipalvelujen puuttuessa
Suomen Lukiolaisten Liitto ry on julkaissut yhteistyössä Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otuksen kanssa Lukiolaisten hyvinvointitutkimus 2007:n, jossa on selvitetty lukiolaisten hyvinvointia. Tutkimus on koostettu Stakesin toteuttamien vuosien 2005 ja 2006 Kouluterveyskyselyiden aineistojen pohjalta ja kvantitatiivista aineistoa on syvennetty lukiolaisten ryhmähaastatteluilla.
Hyvinvointitutkimuksen tulosten perusteella joka kolmas lukiolainen kokee päivittäin fyysisiä oireita. Keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta oirehtii 14 % lukiolaistytöistä ja 7 % lukiolaispojista. Masentuneesti oirehtivista lukiolaisista noin puolet kärsii päivittäin vähintään kahdesta fyysisestä oireesta. Hyvinvoinnin eri osa-alueiden ongelmat kasautuvat pahoinvoivalle vähemmistölle lukiolaisten enemmistön voidessa hyvin.
Oirehtivat lukiolaiset kokevat, että terveydenhuoltopalvelut ovat vaikeasti saatavilla. ”Jokaiselle lukiolaiselle tulisi tehdä opiskelun alussa kokonaisvaltainen fyysisen ja psyykkisen terveydentilan kartoitus, jonka jälkeen tarjotaan tarpeita vastaavaa hoitoa välittömästi”, vaatii Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Niklas Huotari. Ongelman tunnistamisen tulisi johtaa aina myös ongelman ratkaisuun ja samalla voitaisiin ennaltaehkäistä ongelmien kasautuminen.
Lukiolaisten hyvinvointitutkimus 2007 valottaa osaltaan ohjaus- ja neuvontapalveluiden suurta merkitystä lukiolaisille. Luokattomassa lukiossa on läpi sen koko kymmenvuotisen historian tiedostettu ohjauspalveluiden riittämättömyys. Valinnaisuus on johtanut kasvaneeseen ohjauspalveluiden tarpeeseen. Kuitenkin jopa kolmannes lukiosta jättää pakollisen opinto-ohjauksen kurssin toteuttamatta tai toteuttaa kurssin itseopiskeluna.
Lukioiden välinen räikeä epätasa-arvo tukipalveluiden tarjonnassa olisi ratkaistavissa lisäämällä koulupsykologeja ja -kuraattoreita sekä perustamalla jokaiseen lukioon pätevän ja täysipäiväisen opinto-ohjaajan virka kahtasataa opiskelijaa kohden. Tämä mahdollistaisi resurssit myös henkilökohtaiseen ohjaukseen ja sopivien jatko-opintovalintojen tukemiseen. Huotari painottaa investointien kiistattomia hyötyjä: ”Kunnallispäättäjien ja valtion tulisi vihdoin ymmärtää toimivien tukipalveluiden ja ongelmien ennaltaehkäisyn maksavan itsensä pitkällä aikavälillä moninkertaisesti takaisin”.
|