Suomen lukiolaisten liitto

Niklas: Lukiolainen viettää lukiossa arkipäivisin lähes yhtä paljon aikaa kuin kotonaan. On siis selvää, että yhteisö, joka opiskelupaikassa vuosien myötä syntyy, vaikuttaa voimakkaasti itse kunkin elämään. Mikäli keskitytään ainoastaan sosiaaliseen puoleen, näkyy lukioajan kestävä oleskelu samojen ihmisten kanssa tietysti pitkä- ja lyhytaikaisina seurustelusuhteina sekä ystävyyssuhteiden (ja temperamenttisimmilla vihamiehien) syntymisinä. Kauniita ja rohkeita näkee siis ainakin viikoittain, ellei päivittäin.

Antti: Pakollisuuden poistuttua myöskin opiskelemisen tahti ja merkitys muuttui hieman. Siirryimme siis lukiomalliseen opiskeluun. Itse koin vaihdoksen virkistävänä, sillä enää ei ollut pakko opiskella opettajan tahdin mukaan vaan pystyi itse säätelemään jaksojen ja opintojen aikatauluja. Opiskelu ei enää ollut pakonomaista, vaikkakaan en koskaan entisestä "pakkoruotsista" pitänyt. Meininki oli rennompi ja jotenkin asiat vaan sujuivat paremmin kuin peruskoulussa.

Lauri: Ah, onko elämässä parempaa aikaa? Olemme päässeet myrskyävien teini-vuosien yli ja edessä odottavat uudet ulapat. Lukio, tuo kaiken tiedon tyyssija, muuttaa meidän elämäämme. Meistä kasvaa kuin huomaamatta kaikkien kunnioittamia kansalaisia ja yhteiskunnan ihailemia tiedon tuntijoita. Mutta mitä tapahtuu teiniyden ja aikuisuuden välissä? Elämä lukiossa: oppitunteja oppituntien perään. Mitä jää käteen? Ylioppilastodistus. Sekin, mutta jotain paljon tärkeämpää:

Ihmiset ja elämä siinä välissä.

Koeviikot

Niklas: Koeviikko räjäyttää pään. Se on aikaa, jolloin kaikki kurssin aikana tehtäväksi annetut esseet, aineet, tutkielmat ja muut tehtävät tulee viimeistään palauttaa opettajille. ”Olisihan ne aikaisemminkin tietysti voinut palauttaa, mutta kun sattui taas olemaan niin paljon kaikkea muuta silloin mielessä.” Tällainen oman ajankäyttönsä järjestäminen tarkoittaa siis sitä, että stressin määrä keskimäärin nelinkertaistuu tehtävien palautusten lisäksi tietysti ankarasta kokeisiin lukemista. Itseään voi huijata rauhoittumaan hokemalla ”luen sitten kunnolla niihin ylioppilaskirjoituksiin, jotka ovat ne, mitkä oikeasti merkitsevät”.

Antti: Monet pitivät koeviikkoa jakson rennoimpana aikana, koska koulupäivän ohjelmaan kuului vain yksi koe. Lisäksi koeviikon aikana itselleni jäi hieman enemmän vapaa-aikaa kuin normaalisti. Tietenkin olisin voinut opiskella koko päivän, illan ja yön mutta en nähnyt siihen mitään tähdellistä syytä. Olinhan sentään opiskellut tunneilla.

Lauri: Opettajilla on tarve saada tietää opiskelijan oppimat tiedot ja taidot. Silloin he pitävät kokeita. Lukiossa kaikki kokeet on tukittu samalla viikolle ja on syntynyt käsite koeviikko. Mitä tämä pelkoa ja inhoa herättävä käsite sitten sisältää? Pänttäämistä yömyöhään seuraavan päivän kokeeseen ja henkistä valmistautumista 12 sivun esseeseen. Lukea kannattaa, mutta pitää muistaa, että koeviikot ovat vain välietappeja ja oikea koitos on vasta edessä. Ylioppilaskirjoitukset. Minun mielestäni riittää, että sinä tiedät

oman

tasosi.

Mitä jännää tunneilla voi tehdä

Niklas: Jos derivaatan integroinnit eivät jostain syystä oppitunnilla tällä kertaa nappaa, kannattaa suosiolla keskittyä viihdyttämään itseään ja vierustovereita. Lukiossa ollessamme se ei saa kuitenkaan häiritä ratkaisevasti opetusta (ts. opettaja ei saa huomata). Omassa suosiossani oleva keino on erilaisten psykologisten testien tekeminen opiskelutovereilleni. Esim. tuijota luokkahuoneen toisella puolella sijaitsevaa opiskelijakollegaasi silmiin typerä irvistys kasvoillasi ja laita ystäväsi kirjaamaan tämän reaktioita. Jatka loputtomiin. Tee vuorotellen näin jokaiselle opetusryhmässäsi ja selvitä kenellä on heikoimmat hermot!

Antti: Opiskelun ohessa on myös hyvin tärkeätä pitää hauskaa tunneilla. Opiskellessahan tämä jää usein taka-alalle. Hyviä tuntiaktiviteetteja opiskelun ohella on mm. ristinolla vierustoverin kanssa tai muuten vaan "muistiinpanojen" tekeminen. Myöskin ristikot ja sudokut pitävät yllä oikeanlaista motivaatiota opiskelua kohtaan. On kuitenkin tärkeätä muistaa opiskella. Kaikesta voi tehdä mielenkiintoista, esimerkiksi kirjoittamalla opetuksen seuraamisen ohessa opettajien parhaita kommentteja talteen ym.

Lauri: Kalvosulkeisia. Kello näyttää pysähtyneen paikoilleen. Kokeile ristinollaa, pyyhekumisotaa, turhilla tavaroilla leikkimistä tai keskustele viereisessä pulpetissa istuvan tyypin kanssa siitä onko opettajalla omaa elämää vai onko oikeasti hänen ainoa yhteytensä todellisuuteen opiskelijoiden tekemät työt ja vastaukset.

Tai mikä voisikaan olla parempaa kuin tehdä tuttavuutta kiinnostusta herättävän henkilön kanssa. Lennättääkö mikään muu aikaa paremmin eteenpäin?

Oppilaskuntatoiminta

Niklas: Oppilaskuntatoiminta on lukio-opiskelun keskeinen voimavara. Kun me opiskelijat itse järjestämme toimintaa ja tapahtumia työpäivien keskelle, saamme sellaista rentoutumisaktiviteettiä, jota me itse haluamme. Mikä parasta: jos oppilaskunnan järjestämät tapahtumat eivät ole mielestäsi hyviä, voit itse mennä mukaan järjestämään ja parantamaan niitä jos haluat! Suosittuja ovat tietysti aina bileet sekä juhlapäiviksi järjestetty, huumoripitoinen ohjelma. Lisäksi keskeinen rooli oppilaskunnalla on myös lukiota koskevassa päätöksenteossa. Lukiolain mukaan opiskelijoita tulee kuulla lukion asioita koskevia päätöksiä tehtäessä.

Antti: Oppilaskunnan hallitus on varmasti yksi eniten aliarvioiduista toimielimistä kouluissa. Toimiva oppilaskunta antaa omilleen paljon hyvää ja kasvattaa nuorista vastuullisia vaikuttajia. Harmikseni joudun toteamaan, ettei tätä valtavaa potentiaalia hyödynnetä kunnolla monissakaan kouluissa. Toimiva oppilaskunta lisää kouluhyvinvointia ja motivoi opiskelijoita ottamaan kantaa heitä koskeviin asioihin. Mikä olisi parempaa kuin se, että oppilaat saisivat itse vaikuttaa siihen miten koulussa opiskellaan? Itse ainakin koin vuodet oppilaskuntatoiminnassa pelkästään hyödyllisiksi. Älä pelkää lähteä toimintaan mukaan ja olla aktiivinen!

Lauri: Oppitunteja ja oppitunteja.Tylsää. Eikö lukiossa oikeasti tapahdu mitään? Viisaat miehet ovat kirjoittaneet lakikirjoihin määräyksen oppilaskunnasta jokaisessa lukiossa. Vois kehitellä jotain tekemistä. Oppilaskunta pitää lukion todellisuudessa (tai se voi myös pitää lukiolaiset tylsän todellisuuden ulkopuolella). Oppilaskunnan kautta lukiolaiset saavat muutakin mietittävää kuin englannin esseet. Kiinnostaisiko pomppulinna tai seksivalistus (lukiolaisten tyyliin)?

Lomat

Niklas: Lomalla on tarkoitus rentoutua ja unohtaa kaikki aiemmin opittu, joten ulkomaille lähteminen on siihen loistava keino. Puhu vierasta kieltä, syö uusia ruokia, sopeudu erilaiseen kulttuuriin, tutustu uusiin ihmisiin ja pidä hauskaa. Aivojen nollaamisen jälkeen ja lomalta palattuasi voitkin taas alkaa miettimään, että olisikohan sittenkin pitänyt tehdä ne rästissä olleet äidinkiele Subscript

n aineet valmiiksi.

Antti: Ah. Tämä ihanin aika koko lukio-opintojen aikana. Kesä on

tarkoitettu rentoutumiseen. Älkääpä siis turhaan lueskelko mitään kemian tai filosofian kurssikirjoja otsa hiessä. On tärkeää myös pitää vapaata, ihan noin henkisenkin kunnon takia. Muutkin lomat on syytä käyttää rentoutuen ja kavereiden seurasta nauttien. On tärkeätä luoda ja ylläpitää hyvät suhteet ystäviinsä, sillä juuri he auttavat sinua, kun ei ole lomaa...

Lauri: Hetken hengähdystauko! Pääsee pois ankeasta koulurakennuksesta. Saa vihdoinkin viettää aikaa kavereiden kanssa ja nauttia olostaan ilman mitään paineita. Voi unohtaa kaikki tehtävät ja stressin elämästä. Pitää muistaa, että lomat ovat katoava luonnonvara. Sitten kun ollaan isoja, niin lomat ovat kuolleet sukupuuttoon. Niitä ei yksinkertaisesti ole. Nauti hetkestä, äläkä ajattele tulevaa. Kunnon lumisota piristää harmaan talven keskellä. Onko mitään parempaa tekemistä olemassa kuin tutustua Lapin ihmeellisiin poroihin ja Lordiin? (Niinpä niin, mie olen Rovaniemeltä)

Wanhojen päivä

Niklas: Wanhojen päivä on yksi hienoimmista päivistä lukioaikanani. Se on päivä, jota odotetaan pitkään ja johon valmistaudutaan pitkään. Tunnelma virittyy korkealle hienon pukeutumisen, valokuvausten, ravintolaruokailujen ja tyylikkäiden tanssien saattelemana. Itse tansseja enemmän odotetaan kuitenkin monesti jatkoja, joissa formaalin päivän päätteeksi ollaan hieman rennompia ja nautitaan hyvästä seurasta. Mielestäni tanssitilaisuus oli kuitenkin se päivän helmi. Siinä purkautui innostuneisuutena kaikki odotus ja harjoittelu, jota oli pitkään tehty.

Antti: Ehkäpä toiseksi tai kolmanneksi hienoin päivä penkkareiden ja ylioppilasjuhlien jälkeen koko lukion aikana. Wanhojen päivä on tarkoitettu tai oikeastaan pyhitetty hienostelulle. Itse ainakin yritin pitää tämän mielessä ja käyttäytyä arvokkasti koko päivän läpi. Joidenkin mielestä tosiaan vain yritin.

Lauri: Päivä jolloin jokainen saa olla joko prinsessa tai prinssi. Kuinka mahtavalta silloin pienenä näyttikään suuret lukiolaiset hienoissa puvuissaan ja tyylikkäine tansseineen? Lopulta se päivä koittaa ja silloin kannattaa olla valmiina. Wanhat ovat lukion yksi suurista kohokohdista, jonka muistaa vielä vanhanakin. Tanssien pyörteessä pitää muistaa pitää nesteytys kunnossa ja samalla valmistautua illalla oleviin vuosisadan bileisiin, jatkoihin. Se on yksi harvoista hetkistä lukiossa, jolloin koko luokka-aste tuntee suurta yhteenkuuluvuuden tunnetta. Nauti siitä.

Penkkarit

Niklas: Penkkarit näyttäytyvät minulle ajankohtana, jolloin abit ovat viimeisiä päiviään lukiossa. Tämä aika laittaa abiturientit henkisesti ja fyysisesti todella koville, sillä on juhlittava monta päivää putkeen. On potkiaisia, penkkariajeluita, abibileitä ja useilla lukioilla myös abiristeily sattuu tuolloin sijaitsemaan kalenterin lehdillä. Itse penkkariajelu on tapahtumana erittäin hauskan oloinen. Välillä tuntuu kuitenkin siltä, että abien ainoa tavoite on murtaa ihmisten kallot kivikovia karkkeja viskelemällä.

Antti: Karkkia, haalareita, kylmä, pirun kova fiilis, yms. Penkkaripäivän voit hyvin tunnistaa, täytenä tampionakin, koko koulusi valtaavien abiturienttien iloisesta ja hurmoksellisesta menosta. Penkkaripäivä jäi takuuvarmasti minun mieleeni ja myös muidenkin mieliin yhtenä parhaista päivistä ikinä. Kannattaa kuitenkin varautua kylmään säähän pukeutumalla kunnolla. Lämmiketttä on onneksi monenlaista valittavana.

Lauri: Penkinpainajaiset. Ah, koulutyö on päättynyt. Juhlikaamme siis. Saakoon opettajat ja nuoremmat osansa tästä kaikesta. Pitkään se vei, mutta lopulta voi huutaa: NOLLA! Lopultakin voin seistä rekassa ja olla kaikkien ihailun kohteena. Olen sen ansainnutkin. Me teimme ikimuistoisimman juhlan ikinä kouluumme. Mutta pitää muistaa nauttia siitä kaikesta juhlahumusta, sillä se on viimeinen kerta kun näet ne kaikki. Ihmiset!

Yo-kirjoitukset

Niklas: Ylioppilaskirjoitukset, tuo pelottava kirosana, jota opettajat välttelevät ensimmäisellä lukiovuodella peläten opiskelijoiden paineiden kasvamista. Toisen vuoden lopussa ja kolmannen vuoden alussa opettajan takovat tunneilla sanaa niin paljon, että sitä alkaa toistelemaan jo unissaankin. Kirjoitukset ovat ne, mihin koko lukioajan valmistaudutaan ja panokset ovat kovat. Siksi olenkin kuullut monia kauhutarinoita paniikkihäiriössä pois kärrättävistä kirjoittajista. Kaikesta huolimatta kirjoitukset eivät kuitenkaan pelota, sillä olen tuudittautunut siihen faktaan, että meidän lukiostamme kaikki kirjoittavat aina hyvät paperit.

Antti: Verta, hikea ja tuskaa. Loppujen lopuksi vain pienen ajan kestäneet yo-kirjoitukset eivät olleet yhtään niin hirveät kuin olin kuvitellut. Olisin toki voinut valmistautua hieman paremmin mutta nyt jälkeenpäin on aina helpompi viisastella. Eväät ovat kaiken a ja o. Pitää muistaa tankata välillä, jotta jaksaa sitten istua ja kirjoitella viisauksia ylös koepapereihin. Itse ainakin otin suhteellisen rennosti ja eivät ne siltikään niin huonosti menneet. Älkää siis hikoilko liikaa, vaan muistakaa nauttia elämästäkin.

Lauri: Läpinäkyviä purnukoita, paljon maalarinteippiä, syvä hiljaisuus, opettajan kanssa vessassa ja kaksi pistettä kateissa. Lopulta se mitä on odotettu hartaasti ja mistä opettajat ja rehtori on jauhanut kaikki nämä vuodet. Ylioppilaskirjoitukset. Ei mitään paineita. Loppuelämäsi vain riippuu niistä. Joku tekee kirjoitusvirheen ja kaksi pistettä haihtuu savuna ilmaan. Ei mitään paineita. Kyllä kaikkitietävät tietävät mitä tekevät. Nehän arvosteleekin ne! Mutta ainahan voi uusia.

Ylppärit

Niklas: Ylppärit juhlistavat pitkällisen raatamisen ja suorittamisen tuloksia, joten niistä otetaan ilo irti. Aamulla lukion juhlavan lakitustilaisuuden jälkeen mennään kotiin vastaanottamaan sukulaisia, naapureita ja tuttavia sekä kohottamaan lasi kuplivaa jokaiselle ovenavaukselle. Illan saapuessa jätetään siivoaminen vanhemmille ja sisaruksille ja lähdetään muiden ylioppilaiden kanssa viettämään iltaa ravintolaan. Uskon, että monille päivä on ainoa hengähdystauko pääsykokeisiin lukemisen aikana, joten on siinä ja siinä voiko valkolakkia juhlistaa täysin rinnoin.

Antti: Gaudeamus igitur.. Yksi elämäni parhaita päiviä. Kaikkien huomio täysin minussa ja vain minussa. Lahjoja tuli ja ihmiset olivat iloisella tuulella. Valkolakki päässä ja mahtava hymy naamalla. En olisi voinut parempaa päätöstä kolmen vuoden uurastukselle ansaita. Muistakaa, että vaikka teille sanotaan, että tästä se opiskelu vasta alkaa ja yms. - olette silti kovan työn sankareita. Ei ylioppilaaksi tulla ihan noin vain. Se vaatii keskimäärin kolme pitkää vuotta opiskelua ja pakara/kankkulihasten harjoitusta. Onneksi olkoon nykyisille ja tuleville ylioppilaille. Olette kiitoksenne varmasti ansainneet!

Lauri: Vihdoin on tullut aika juhlia kovan urakan suorittamista ja nousemista yhteiskunnan tasolla ylöspäin. Saat painaa päähäsi valkolakin, merkiksi kaikista niistä uhrauksista ja voitoista mitä olet kouluvuosiesi aikana tehnyt ja saanut. Olet huomion keskipisteenä. Kaikki kumartavat sinulle ja tuovat sinulle lahjoja. Olet maailman huipulla. Vain 30 000 muuta ihmistä kokee saman tunteen samaan aikaan. Mutta onneksi vieraat tuntuvat kunnioittavan vain sinua ja sinun valkoista lakkiasi.

Jatko-opiskeluihin hakeminen

Niklas: Jatko-opiskelupaikkaan hakeminen on omalta osaltani jo täysin selkeä, mutta monelle kaverilleni ja tuttavalleni se ei sitä ole. En voi edes kuvitella millainen ahdistus olisi tajunnassa, mikäli tulevaisuuden suunnitelmat olisivat vielä auki. Juuri on vasta ylioppilaskirjoituksista selvitty, kun pitää alkaa lukemaan tosissaan jo pääsykokeisiin. ”Kyllä se riittää, jos neljä kertaa luet pääsykoekirjat läpi ja ymmärrät kaiken.” Helppo nakki.

Lauri: Todellisuus iskee kipeää. Ne 30 000 tältä vuodelta ja kaikki edelliset ovat hakemassa juuri sinne minne sinäkin. Siispä vain lukemaan lukemasta päästyäsi. Ongelmaksi muodostuu kysymys, että mitä sitä pitäisi lukea ja missä. Tienristeyksiä on monia, mutta tämä on yksi suurimmista, tosin ei kuitenkaan peruuttamaton. Onneksi meitä auttavat tässä vaikeiden valintojen joukossa lukion luotettava opintojen ohjaaja, jolla on aina valmis vastaus kaikkiin kysymyksiin ja hän tietää minne sinäkin haluat.

Liity tiedotuslistalle

Toteutus: Terraventum