Suomen lukiolaisten liitto

Yhdistyksen nimi on Suomen Lukiolaisten Liitto ry. ja ruotsiksi Finlands Gymnasistförbund rf. Kansainvälisissä yhteyksissä käytetään epävirallista nimeä The Union of Finnish Upper Secondary School Students. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta-alue koko maa. Yhdistyksen kielet ovat suomi ja ruotsi, ilmoitus- ja pöytäkirjakielenä suomi. Kokouksissa keskusteluun voi osallistua muillakin kielillä.

Yhdistys on puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton.

Yhdistystä sanotaan näissä säännöissä liitoksi.

2 § Tarkoitus

Liiton tarkoituksena on toimia lukiolaisten etu-, palvelu- ja harrastusjärjestönä

edistämällä oppilaskuntatoimintaa,

pyrkimällä parantamaan lukio-opiskelun edellytyksiä,

edistämällä ja valvomalla jäsentensä etuja erityisesti koulutus-, sosiaali- ja nuorisopoliittisissa kysymyksissä sekä

tekemällä yhteistyötä muiden koti- ja ulkomaisten opiskelijajärjestöjen kanssa.

3 § Toiminnan laatu

Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto järjestää kokouksia, koulutus- ja keskustelutilaisuuksia ja koulutus-, sosiaali-, ja nuorisopoliittiseen sekä palvelu- ja harrastustoimintaansa liittyviä messuja ja juhlia. Liitto pitää yhteyttä lukiolaisiin, lukioiden oppilaskuntiin ja koulutus-, sosiaali- ja nuorisopolitiikan päättäviin elimiin, harjoittaa neuvonta-, valistus-, kulttuuri- ja julkaisutoimintaa sekä toimii muillakin vastaavanlaisilla tavoilla lukiolaisten hyväksi.

Toimintansa rahoittamiseksi liitto

1) kantaa jäseniltään jäsenmaksuja, ottaa vastaan testamentteja, lahjoituksia ja avustuksia sekä
2) harjoittaa seuraavaa taloudellista toimintaa siten, että toiminta ei saa johtaa voiton tai muun taloudellisen edun hankkimiseen siihen osallisille eikä se muutoinkaan saa johtaa liiton toimintaa pääasiassa taloudelliseksi:
järjestää rahankeräyksiä,
harjoittaa välitystoimintaa, kuten lukiolaiskalenterin välitystä ym. vastaavaa toimintaa,
omistaa toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta,
harjoittaa kustannustoimintaa

4 § Jäsenet

1) Henkilöjäsenet

Liiton henkilöjäseneksi voi liittyä jokainen Suomen lukiolainen. Jäseneksi liitytään hakemalla liiton, sen piiri- ja paikallisyhdistysjaon mukaisten yhdistysten sekä mahdollisen jäsenjärjestön jäsenyyttä. Henkilöjäsenen hyväksymisestä ja erottamisesta päättää liittohallitus. Jäsenyys osoitetaan liiton jäsenkortilla.

Henkilöjäsenen, joka haluaa erota liitosta, on ilmoitettava siitä yhdistyslain 13 §:n mukaisesti. Näin meneteltyään henkilöjäsen on vapaa jäsenyydestään kuluvan jäsenkauden lopusta lukien. Liittohallituksella on oikeus erottaa henkilöjäsen, joka ei ole enää vuoteen käynyt lukiota.

Henkilöjäsen suorittaa liitolle lukuvuosittain (1.8.–31.7.) henkilöjäsenmaksun. Mikäli henkilöjäsen ei ole suorittanut jäsenmaksuaan jäsenkauden (1.8.–31.7.) loppuun mennessä, voi liittohallitus katsoa hänet eronneeksi liitosta.

Lisäksi piiri- tai jäsenjärjestölle voidaan maksaa korkeintaan 1/10 piiri- tai jäsenjärjestön henkilöjäsenten jäsenmaksusta piiri- tai jäsenjärjestön ja liiton sopimien tulosperusteiden ja käytyjen neuvotteluiden mukaisesti. Liittohallituksella on oikeus lopettaa henkilöjäsenmaksuosuuksien tilitys piiri- tai jäsenjärjestölle, jos piiri- tai jäsenjärjestö ei ole hoitanut sääntöjensä edellyttämiä velvoitteita liittoa kohtaan. Ennen jäsenmaksutilitysten lopettamista on liittohallituksen kuultava asiassa piiritoimikuntaa.

2) Piirijärjestöt

Liiton piirijärjestöksi pääsee jokainen liiton piirijaon mukainen lukiolaisten rekisteröity etu-, palvelu- ja harrastusjärjestö, jonka liittohallitus on hyväksynyt, ja joka on sitoutunut pysyvästi käyttämään liittohallituksen hyväksymiä piirien mallisääntöjä, sekä noudattamaan toiminnassaan liiton tavoiteohjelmia ja periaateohjelmaa. Jäseneksi haluavan piirijärjestön on ilmoitettava kirjallisesti liittohallitukselle halustaan liittyä jäseneksi ja toimitettava sille sääntönsä.

Piirijärjestöksi hyväksymisestä ja piirijärjestön erottamisesta päättää liittohallitus. Liittohallituksen on tehtävä piirijärjestön erottamisesta tai piirijärjestöksi hyväksymisestä päätös vähintään 3/4 enemmistöllä. Piirijärjestön, joka haluaa erota liitosta, on ilmoitettava siitä yhdistyslain 13 § mukaisesti. Näin meneteltyään piirijärjestö on vapaa jäsenyydestään kuluvan vuoden lopusta lukien.

Piirijärjestö suorittaa liitolle vuosittain liittohallituksen määräämän piirijäsenmaksun. Jos piirijärjestö ei ole maksanut jäsenmaksuaan toukokuun loppuun mennessä, voi liittohallitus katsoa sen eronneeksi liitosta.

3) Jäsenjärjestöt

Liiton jäsenjärjestöksi pääsee jokainen lukiolaisten rekisteröity etu-, palvelu- ja harrastusjärjestö, jonka liittohallitus on hyväksynyt ja joka on sitoutunut noudattamaan toiminnassaan liiton tavoiteohjelmia ja periaateohjelmaa. Jäsenjärjestöksi haluavan yhdistyksen on ilmoitettava liittohallitukselle kirjallisesti halustaan liittyä jäsenjärjestöksi ja toimitettava sille sääntönsä.

Jäsenjärjestöksi hyväksymisestä ja jäsenjärjestön erottamisesta päättää liittohallitus. Liittohallituksen on tehtävä jäsenjärjestön erottamisesta tai jäsenjärjestöksi hyväksymisestä päätös vähintään 3/4 enemmistöllä. Jäsenjärjestön, joka haluaa erota liitosta, on ilmoitettava siitä yhdistyslain 13 § mukaisesti. Näin meneteltyään jäsenjärjestö on vapaa jäsenyydestään kuluvan vuoden lopusta lukien.

Jäsenjärjestö suorittaa liitolle vuosittain liittohallituksen määräämän jäsenjärjestömaksun. Jos jäsenjärjestö ei ole maksanut jäsenmaksuaan toukokuun loppuun mennessä, voi liittohallitus katsoa sen eronneeksi liitosta.

4) Kunniajäsenet

Liittokokous voi nimetä liiton kunniajäseneksi liiton toiminnan kannalta erityisen ansioituneen henkilön, jonka ei ole enää tarkoitus toimia liiton hallintoelimissä. Kunniajäseneksi nimettävä menettää henkilöjäsenoikeutensa.

Kunniajäsenyys on elinikäinen, mutta mikäli kunniajäsen haluaa erota kunniajäsenyydestään, on hänen ilmoitettava siitä yhdistyslain 13 §:n mukaisesti. Näin meneteltyään kunniajäsen on vapaa jäsenyydestään kuluvan vuoden lopusta lukien. Kunniajäsenellä ei ole jäsenmaksuvelvollisuutta.

5) Kannatusjäsenet

Kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea liiton toimintaa. Kannatusjäsenet hyväksyy hakemuksesta liittohallitus. Kannatusjäsenellä on liittokokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus mutta ei äänivaltaa.

Kannatusjäsen suorittaa liitolle vuosittain liittokokouksen määräämän kannatusjäsenmaksun. Jos kannatusjäsen ei ole maksanut jäsenmaksuaan toukokuun loppuun mennessä, voi liittohallitus katsoa kannatusjäsenen eronneen kannatusjäsenyydestä.

5 § Liiton johto

Liiton johdon muodostavat liittokokous ja liittohallitus. Hallituksen apuna toimii piiritoimikunta. Näiden elinten kokouksissa noudatetaan yleistä kokouskäytäntöä, ellei yhdistyslaista, näistä säännöistä tahi hyväksytystä menettelytapajärjestyksestä tai johtosäännöstä muuta johdu.

Päätäntävaltaa käyttää liittokokous. Toimeenpanovalta on liittohallituksella.

6 § Liittokokousten aika ja koollekutsuminen

1) Varsinainen liittokokous

Varsinainen liittokokous on pidettävä vuosittain marraskuussa.

2) Ylimääräiset liittokokoukset

Ylimääräinen liittokokous on pidettävä, milloin liittokokous itse, tai liittohallitus niin päättää tai vähintään 49 % äänioikeutetuista jäsenistä sitä kirjallisesti erityisesti ilmoitetun asian käsittelyä varten liittohallitukselta pyytää.

Ylimääräinen liittokokous on pidettävä viimeistään kolmen (3) kuukauden kuluessa siitä, kun kokousta on asianmukaisesti pyydetty.

3) Kokouskutsu

Liittokokousten tarkemman ajan ja paikan määrää liittohallitus. Kokouskutsu on kahta (2) kuukautta ennen kokousta: julkaistava jokaiselle liiton jäsenelle jaettavassa jäsenlehdessä tai valtakunnallisessa, vähintään 100 000 kappaleen levikin omaavassa päivälehdessä sekä toimitettava piiri- ja jäsenjärjestöille ja lukioiden oppilaskunnille.

7 § Liittokokousten osanottajat ja aloiteoikeus

1) Äänivalta

Liittokokouksessa ovat äänioikeutettuja kaikki ne liiton piiri- ja jäsenjärjestöt, jotka ovat ilmoittaneet liittokokousedustajansa liittohallitukselle viimeistään neljä (4) viikkoa ennen liittokokousta. Piiri- ja jäsenjärjestöjen hallitukset valitsevat liittokokousedustajansa. Liittokokousedustajaksi voidaan valita henkilö, joka on liiton sekä kyseisen piiri- tai jäsenjärjestön jäsen ja joka on maksanut liitolle kuluvan jäsenkauden jäsenmaksun.

Jokaista alkavaa 175:ttä liiton jäsenrekisteriin 30.9. merkittyä henkilöjäsentä kohden piiri- tai jäsenjärjestö saa lähettää yhden (1) äänivaltaisen kokousedustajan, vähintään kuitenkin neljä äänivaltaista edustajaa. Liittohallituksen on 7.10. mennessä ilmoitettava piiri- ja jäsenjärjestöille niiden jäsenmäärät 30.9. tilanteen mukaan sekä ilmoitettava myös kunkin piiri- ja jäsenjärjestön äänioikeutettujen liittokokousedustajien lukumäärä. Liittokokouksessa kullakin liittokokousedustajalla on käytössään yksi (1) ääni.

Henkilö- ja kunniajäsenillä ei ole äänioikeutta.

2) Päätöksenteko

Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä, mikäli näissä säännöissä ei toisin määrätä. Liittokokouksessa noudatetaan vakiintunutta kokouskäytäntöä ja liittokokouksessa erikseen päätettävää menettelytapajärjestystä.

Liiton kahden varapuheenjohtajan vaali toimitetaan enemmistövaalina siten, että kukin äänestää kahta ehdokasta, joista molemmat saavat yhden äänen. Kaksi eniten ääniä saanutta valitaan.

Liittohallituksen 8-10 muun jäsenen vaali toimitetaan suhteellisena vaalina yhdistyslain 29 § 3 mom. 3 kohdan mukaisesti.

3) Läsnäolo- ja puheoikeus

Läsnäolo- ja puheoikeus liittokokouksessa on henkilöjäsenten lisäksi liiton kunniajäsenillä, liiton kannatusjäsenillä, liiton lehden toimituksen edustajilla sekä liiton toimihenkilöillä.

Liittokokous voi myöntää läsnäolo- ja puheoikeuden muillekin sitä pyytäville henkilöille.

4) Esitysoikeus ja vaalikelpoisuus

Liittokokouksessa on esitysoikeus ja vaalikelpoisuus kaikilla niillä liiton henkilöjäsenillä, jotka ovat ilmoittaneet osallistumisestaan liittohallitukselle viimeistään neljä (4) viikkoa ennen liittokokousta ja jotka ovat tähän ajankohtaan mennessä maksaneet kuluvan vuoden jäsenmaksun.

5) Aloiteoikeus

Oikeus aloitteiden tekemiseen on liiton henkilöjäsenillä, piirijärjestöillä, jäsenjärjestöillä, kunniajäsenillä, liittohallituksella ja piiritoimikunnalla. Aloitteet on jätettävä liittohallitukselle viimeistään kolme (3) viikkoa ennen kokousta. Liittohallitus antaa aloitteista lausuntonsa, jotka kokousedustajat saavat muun kokousmateriaalin mukana.

8 § Liittokokousten asiat

1) Varsinainen liittokokous

Varsinaisessa liittokokouksessa

asetetaan kokouksessa käsiteltäviä asioita varten tarpeelliset toimikunnat,
käsitellään liiton tilinpäätös ja toimintakertomus sekä liittohallituksen toimintakertomus
edelliseltä vuodelta,
vahvistetaan tilinpäätös ja päätetään tilintarkastajien lausunnon perusteella tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille,
vahvistetaan liiton toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle tilikaudelle,
päätetään henkilöjäsenmaksujen ja kannatusjäsenmaksujen suuruudesta,
valitaan liittohallituksen puheenjohtaja,
valitaan liittohallituksen kaksi (2) varapuheenjohtajaa,
valitaan liittohallituksen 8-10 muuta jäsentä,
valitaan kaksi (2) tilintarkastajaa ja heille henkilökohtaiset varatilintarkastajat tilivuodeksi kerrallaan. Vähintään toisen tilintarkastajista samoin kuin hänen varatilintarkastajansa tulee olla Keskuskauppakamarin tai kauppakamarin hyväksymä,
käsitellään mahdolliset aloitteet sekä
käsitellään mahdolliset liittokokouksen julkilausumat ja kannanotot.

Näiden asioiden lisäksi varsinainen liittokokous voi päättää liittohallituksen, piiritoimikunnan, henkilöjäsenten, piirijärjestöjen, jäsenjärjestöjen tai kunniajäsenten sille esittämistä muista asioista, jotka kokous päättää ottaa käsiteltäväkseen huomioon ottaen yhdistyslain 24 §:n määräykset.

2) Ylimääräinen liittokokous

Ylimääräisessä liittokokouksessa käsitellään vain ne asiat, joita varten se on koolle kutsuttu, sekä ne liittohallituksen esittämät asiat, jotka kokous päättää ottaa käsiteltäväksi, ottaen huomioon yhdistyslain 24 §:n määräykset. Mikäli ylimääräisessä liittokokouksessa käsitellään näiden sääntöjen 8 §:ssä 1 momentissa mainittuja asioita on nämä asiat mainittava kokouskutsussa. Ylimääräisessä liittokokouksessa on voimassa edellisen varsinaisen liittokokouksen liittokokousedustajien lukumäärä.

9 § Liittohallitus

1) Jäsenet

Liittohallitukseen kuuluu puheenjohtaja, jota kutsutaan liiton puheenjohtajaksi, kaksi varapuheenjohtajaa, joita kutsutaan liiton varapuheenjohtajiksi sekä 8-10 liittokokouksessa valittua muuta jäsentä.

Puheenjohtajan estyneenä ollessa toimii hänen sijaisenaan se liiton varapuheenjohtajista, jolle liittohallitus on johtosäännöllä tämän tehtävän määrännyt. Tämänkin varapuheenjohtajan estyneenä ollessa toimii toinen varapuheenjohtajista puheenjohtajan sijaisena.

Liittohallitus, työvaliokunta ja puheenjohtaja voivat asettaa neuvottelukuntia, toimikuntia tai vastaavia määräajaksi tai erityistä tehtävää varten.

2) Toimikausi

Liittohallituksen toimikausi on kalenterivuosi.

3) Kokoukset

Liittohallitus on kutsuttava koolle, milloin puheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi tai vähintään puolet liittohallituksen jäsenistä sitä vaatii. Liittohallitus päättää itse toimikautensa alussa koollekutsumistavastaan.

4) Päätösvaltaisuus

Liittohallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä ja puheenjohtaja tai jompikumpi varapuheenjohtajista on läsnä. Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, paitsi vaaleissa arpa.

5) Läsnäolo- ja puheoikeus

Liiton toimihenkilöillä on läsnäolo- ja puheoikeus liittohallituksen kokouksissa. Toimihenkilöitä voidaan pyytää poistumaan kokouksesta, mikäli liittohallitus katsoo käsiteltävän asian luonteen sitä vaativan. Liittohallitus voi myöntää läsnäolo- ja puheoikeuden muillekin henkilöille.

6) Liittohallituksen tehtävät

Liittohallituksen tehtävänä on sen lisäksi, mitä nämä säännöt ja yhdistyslaki muuten edellyttävät:

johtaa liiton toimintaa liittokokousten päätösten mukaisesti,
valmistella liittokokousten käsiteltäväksi tulevat asiat ja kutsua kokoukset koolle,
valmistella ja ohjata liiton poliittista toimintaa,
päättää taloudellisista seikoista ja vastata omaisuuden hoidosta,
vahvistaa talousjohtosääntö
vahvistaa hallitukselle alistettavat piiri- ja jäsenjärjestöjen mallisäännöt ja sääntöjen muutokset,
hyväksyä ja erottaa henkilöjäsenet,
hyväksyä ja erottaa piirijärjestöt ja jäsenjärjestöt,
valita työvaliokunnan jäsenet,
vahvistaa liiton johtosääntö,
valita ja irtisanoa liiton toimihenkilöt,
pitää jäsenluetteloa,
julkaista liiton lehteä sekä
päättää liiton omaisuuden myymisestä, vaihtamisesta ja kiinnittämisestä.
päättää liiton piirijaosta piiritoimikuntaa ja muutoksenalaisia piirejä kuultuaan
päättää jäsenmaksupalautusten tilitysten lopettamisesta näiden sääntöjen 4 §:ssä määrätyistä syistä piiritoimikuntaa kuultuaan.

7) Työvaliokunta

Työvaliokuntaan kuuluu liiton puheenjohtaja, varapuheenjohtajat ja kolme (3) muuta hallituksen keskuudestaan valitsemaa jäsentä. Työvaliokunnan puheenjohtajana toimii se liiton puheenjohtajiston jäsen, jolle liittohallitus on tämän tehtävän määrännyt. Työvaliokunnan varapuheenjohtajina toimivat muut liiton puheenjohtajiston jäsenet. Työvaliokunta valitaan hallituksen järjestäytymiskokouksessa ja sen toimikausi kestää hallituksen toimikauden loppuun saakka. Hallituksella on mahdollisuus muuttaa vähintään 3/4 enemmistöllä työvaliokunnan kokoonpanoa kesken toimikauden.

Työvaliokunta on päätösvaltainen, kun vähintään neljä (4) sen jäsenistä on paikalla.

Työvaliokunta valmistelee hallituksen kokouksia, valvoo hallituksen puolesta sen päätösten toimeenpanoa sekä hoitaa hallituksen sille antamia tehtäviä.

8) Nimenkirjoittajat

Liiton nimen kirjoittavat liiton puheenjohtaja, liiton varapuheenjohtajat ja liiton pääsihteeri, aina kaksi yhdessä.

9) Toiminta- ja tilivuosi

Liiton toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi. Tilinpäätöksen allekirjoittavat liittohallitus ja pääsihteeri.

Liittohallituksen on jätettävä tilit tilintarkastajille viimeistään 31.3. ja ne on palautettava hallitukselle viimeistään 14.4. Puheenjohtajan, pääsihteerin ja mahdollisen taloussihteerin tulee olla läsnä tilintarkastuksessa.

10 § Piiritoimikunta

1) Jäsenet

Piiritoimikuntaan kuuluu kaksi kunkin piirijärjestön ja jäsenjärjestön keskuudestaan valitsemaa edustajaa, jotka eivät saa kuulua liittohallitukseen. Piiritoimikunta valitsee kautensa ensimmäisessä kokouksessa itselleen puheenjohtajan. Ehdolle puheenjohtajaksi voivat asettua piiritoimikunnan ja liittohallituksen jäsenet. Mikäli piiritoimikunnan puheenjohtaja on liittohallituksen jäsen, hänellä ei ole äänioikeutta piiritoimikunnan kokouksessa. Piiritoimikunnan sihteerinä toimii liittohallituksen tehtävään määräämä henkilö. Mikäli piiritoimikunnan sihteeri ei ole piiritoimikuntaan valittu edustaja, hänellä ei ole äänioikeutta.

2) Kokoukset

Piiritoimikunnan kutsuu koolle toimikunnan puheenjohtaja tai liittohallitus vähintään neljä (4) kertaa vuodessa.

3) Päätösvaltaisuus

Piiritoimikunta on päätösvaltainen, kun se on kutsuttu näiden sääntöjen mukaan koolle ja kun paikalla on piiritoimikunnan puheenjohtaja tai liittohallituksen piiritoimikunnan kokouksen puheenjohtajaksi nimeämä henkilö ja vähintään 1/5 piiritoimikunnan jäsenistä. Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä, ellei näissä säännöissä toisin määrätä. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.

4) Läsnäolo- ja puheoikeus

Piiritoimikunta voi myöntää läsnäolo- ja puheoikeuden sitä pyytäville henkilöille.

5) Kokouskutsu

Kokouskutsu on lähetettävä piiritoimikunnan jäsenille vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta.

6) Piiritoimikunnan tehtävät

Piiritoimikunnan tehtävänä on liittohallituksen apuna:

ohjata piirijärjestöjen ja jäsenjärjestöjen toimintaa sekä seurata sääntöjen ja liittokokousten päätösten noudattamista niiden parissa,

järjestää piirijärjestöjen välistä yhteistoimintaa sekä

tehdä aloitteita liittohallitukselle ja liittokokoukselle liiton toiminnan tehostamiseksi.

11 § Liiton luottamus- ja toimihenkilöt

Liiton luottamustehtäviin voidaan valita vain liiton henkilöjäseniä, toimihenkilöiksi muitakin.

Liiton puheenjohtajan tulee valvoa, että liiton toimintaa johdetaan sääntöjen sekä liiton tavoite- ja periaateohjelman hengessä ja liiton johdon päätösten mukaisesti.

Liiton toimihenkilöt valitsee ja irtisanoo hallitus. Toimihenkilöt ovat vastuussa tekemisistään liiton puheenjohtajalle, varapuheenjohtajille ja hallitukselle. He hoitavat tehtäviään hallituksen vahvistaman johtosäännön mukaisesti. Mikäli toimihenkilöksi valitaan liittohallituksen jäsen, on hänen erottava luottamustoimestaan työsuhteen ajaksi.

12 § Sääntöjen muuttaminen ja liiton purkaminen

Kysymys näiden sääntöjen muuttamisesta tai liiton purkamisesta voidaan ottaa esille liittokokouksessa, jos se on kokouskutsussa mainittu. Ehdotus näiden sääntöjen muuttamisesta tai liiton purkamisesta katsotaan hyväksytyksi, jos se on kahdessa peräkkäisessä liittokokouksessa saanut kummassakin puolelleen vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä. Jos sääntömuutos vähintään neljän viidesosan (4/5) enemmistöllä katsotaan kiireelliseksi, päätetään asia samassa kokouksessa. Tällöin muutosehdotus tulee hyväksytyksi, jos sitä kiireelliseksi julistamisen jälkeen kannattaa kolmen neljäsosan (3/4) enemmistö annetuista äänistä. Jos liitto purkautuu, on liiton varat käytettävä viimeisen purkamisesta päättäneen liittokokouksen määräämällä tavalla liiton tarkoituksen edistämiseen.

Näiden sääntöjen lisäksi liiton toiminnassa noudatetaan voimassa olevaa yhdistyslakia ja yleistä kokouskäytäntöä. Nämä säännöt astuvat voimaan välittömästi niiden tultua merkityiksi yhdistysrekisteriin.

13 § Saavutetut jäsenoikeudet

Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

Liity tiedotuslistalle

Toteutus: Terraventum